Sisältö

Aaltomaisen MS-taudin hoito

MS-taudin hoito

hoito_ms-taudin-hoito-2-3.jpg

MS-taudin hoito on yksilöllistä ja se perustuu neurologin arvioon sairauden sen hetkisestä aktiivisuudesta

MS-taudin hoito

MS-taudin hoito on yksilöllistä ja se perustuu neurologin arvioon sairauden sen hetkisestä aktiivisuudesta. MS-tautiin ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla. Jotkut lääkkeet vaikuttavat taudin etenemiseen ja toisilla lääkevalmisteilla voidaan hoitaa ja helpottaa oireita. Lääkkeet eivät kuitenkaan korjaa aivoissa jo syntyneitä vaurioita. Tietoa eri hoitomuodoista saa omalta hoitavalta neurologilta.

Tärkeää onkin, että MS-tautia sairastava osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja seurantaan yhdessä hoitotiiminsä kanssa. Hoitavan neurologin ja MS-hoitajan kanssa kannattaa keskustella hoidon tavoitteista, sillä yhteisen lyhyen ja pitkän tähtäimen hoitotavoitteen asettaminen ja hoitoon sitoutuminen ovat tärkeitä osia onnistuneessa hoidossa.

Elämänlaadun kannalta on tärkeää, että lääkehoidon lisäksi kiinnitetään huomiota myös mielen ja kehon hyvinvointiin, kuten mm. lepoon, liikunnan säännölliseen harrastamiseen ja terveelliseen ruokavalioon. MS-tautiin sairastuneen kannattaa myös pitää kirjaa erilaisista oireista ja hyvinvoinnistaan, sillä hyvä seuranta auttaa hoitotiimiä tarjoamaan mahdollisimman yksilöllistä hoitoa.

Lue lisää toimintakyvyn ylläpidosta täältä 

 

Varhainen hoidon aloitus

Varhain aloitettu hoito vähentää tehokkaimmin sairauden aiheuttamia kudosvaurioita ja edistää potilaan toimintakyvyn säilymistä.  Hoitopäätökset tulisikin tehdä mahdollisimman nopeasti. Suomalaisen hoitosuosituksen mukaan hoito olisi aloitettava viiveettä MS-diagnoosin varmistuttua. Jos pahenemisvaiheita esiintyy tämän jälkeen lääkehoidosta huolimatta, tulee hoitoa tehostaa.

 

 

Yllä olevassa kuvassa esitetään teoreettinen malli, jossa verrataan eri sairauden vaiheissa aloitetun hoidon tuloksia ja hoitopäätösten seurauksia. Varhain aloitettu hoito vaikuttaa tehokkaimmin MS-taudin kulkuun ja edistää potilaan toimintakyvyn säilymistä.

MS-taudin etenemistä hidastavien lääkkeiden annostelu, vaikutusmekanismit, teho ja haittavaikutukset vaihtelevat valmisteittain, joten lääkehoito tulee suunnitella yksilöllisesti. Hoitoa valittaessa hoitava neurologi ottaa huomioon eri lääkkeiden hyödyt ja haitat sekä potilaan taudinkulun, elämäntilanteen ja mahdollisuuden sitoutua valittuun lääkehoitoon.

 

Hoitoon sitoutuminen

Hoitoon sitoutuminen on avainasemassa hoidon onnistumisessa. Tämän vuoksi MS-tautia sairastavan henkilön osallistuminen hoidon suunnitteluun ja seurantaan yhdessä hoitotiimin kanssa on tärkeää. Hoitoon sitoutumisella tarkoitetaan sitä, että MS-tautia sairastava henkilö noudattaa yhdessä hoitohenkilöstön kanssa sovittuja ohjeita, kuten ottaa lääkkeensä, noudattaa tiettyä ruokavaliota tai muuttaa tarvittaessa elämäntapojaan. Toinen samankaltainen käsite on hoitomyöntyvyys.

Hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat ns. sisäiset tekijät, kuten henkilön oma motivaatio, persoonallisuuspiirteet ja kyky sopeutua uusiin rutiineihin. Lisäksi sitoutumiseen vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten lääkehoidon mahdolliset haittavaikutukset. Jos hoito ei onnistu suunnitellulla tavalla, kannattaa siitä keskustella lääkärin ja hoitajan kanssa ratkaisun löytämiseksi.

Lue lisää hoitoon sitoutumisen tärkeydestä 

 

Kuntoutus

MS-potilaan kuntoutusketjuun kuuluvat hyvä ensitieto sairaudesta, riittävä ja oikea-aikainen sopeutumisvalmennus, lihashuolto- ja liikuntaneuvonta sekä yksilöllinen ja moniammatillinen kuntoutus havaittujen tarpeiden mukaisesti.

Alle 65-vuotiaan MS-tautia sairastavan henkilön on mahdollista saada Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta, esimerkiksi fysioterapiaa ja laitoskuntoutusjaksoja. Juuri diagnoosin saaneille järjestetään lisäksi omia, sopeutumista edistäviä kursseja laitos- ja avomuotoisesti. Lisätietoja kuntoutuksesta saat Kelasta ja Neuroliitosta.

Omaa toimintakykyä on hyvä ylläpitää liikunnalla, joka parantaa tasapainoa, lihaskuntoa ja liikuntakykyä. Riittävä kestävyys- ja voimaharjoittelu ilmeisesti kohentaa elämänlaatua ja toimintakykyä ja vähentää sairauteen liittyvää uupumusta ainakin niillä MS-potilailla, joilla ei ole vaikeaa toimintahaittaa. Lisäksi liikunta vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin.

Lue lisää hyvinvoinnin ylläpitämisestä täältä 

 

Lääkehoito

Aaltomaista MS-tautia hoidetaan lääkkeillä, jotka vaikuttavat sairauden kulkuun. Hoidon  avulla pystytään hidastamaan MS-taudin kulkua ja estämään keskushermostossa olevan tulehduksen aiheuttamia pysyviä vaurioita.

MS-taudin etenemistä hidastavien lääkkeiden annostelu, vaikutusmekanismit, teho ja haittavaikutukset vaihtelevat valmisteittain, joten lääkehoito tulee suunnitella yksilöllisesti. Hoitoa valittaessa otetaan huomioon eri lääkkeiden hyödyt ja haitat sekä MS-tautia sairastavan  henkilön taudinkulku, elämäntilanne ja mahdollisuus sitoutua valittuun lääkehoitoon.

 

Suomessa myyntiluvalliset aaltomaisen MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkevalmisteet ovat:
(Saatavilla olevilla valmisteista saattaa olla eri pakkauskokoja, vahvuuksia ja annostelumuotoja.)

Alemtutsumabi (Lemtrada)

Beeta-1b-interferoni (Betaferon)

Dimetyylifumaraatti (Tecfidera)

Fingolimodi (Gilenya)

Glatirameeriasetaatti (Copaxone)

Interferonibeeta-1a (Avonex, Rebif)

Kladribiini (Mavenclad)

Mitoksantroni (Mitoxantron Accord, Mitoxantron Ebewe, Novantrone)

Natalitsumabi (Tysabri)

Okrelitsumabi (Ocrevus)

Peginterferonibeeta‑1a (Plegridy)

Teriflunomidi (Aubagio)

 

Lähteet

  1. Soinila S. & Kaste M. (toim.) (2015). Duodecim: Neurologia (e), viitattu 12.06.2017
  2. Käypähoito (2015). MS-tauti (e), viitattu 5.9.2017
  3. Neuroliitto, 2014. MS-tauti. 4. painos. 32 s. Vammalan kirjapaino Oy.
  4. MS-tauti (online). Käypä hoito –suositus. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen neurologinen yhdistys Ry:n asettama työryhmä, Helsinki: suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 14.4.2018). Saatavilla Internetissä www.kaypahoito.fi