Sisältö

MS-tauti ja toimintakyvyn ylläpito

Toimintakyvyn ylläpito

hoito_toimintakyvyn-yllapito-2-5.jpg

MS-tauti voi heikentää toimintakykyä, mutta arjen haasteisiin on usein löydettävissä ratkaisuja. Toimintakykyä kannattaa ylläpitää aktiivisesti! Lue täältä miten.

Apuvälineet

Päätös ryhtyä käyttämään kävely- tai muita apuvälineitä voi tuntua vaikealta. Jos apuvälineisiin suhtautuu oikein, voi niistä olla suurta hyötyä, sillä niiden avulla voi pysyä liikkeellä ja helpottaa arkea huomattavasti. Kävelyapuvälineiden käyttöä ei kannata pitää tappiona eikä merkkinä siitä, että on antanut sairaudelle periksi. Niitä on sen sijaan hyvä ajatella työkaluina, joiden avulla voi maksimoida liikuntakykynsä, säästää voimiaan ja suoriutua paremmin.

Säästä voimia elämän mukaviin asioihin

Esimerkiksi rollaattori voi auttaa vähentämään energiankulutusta. Kävelykepin käyttö kotona aamuisin voi auttaa säästämään voimia siten, että jaksat nauttia hauskoista asioista, suoriutua töissä paremmin tai kävellä illemmalla ilman apuvälineitä.

Käytä apuvälinettä siten kuin omiin tarpeisiisi ja elämäntyyliisi sopii: esimerkiksi pahenemisvaiheen aikana, huonoina päivinä tai säästääksesi voimia johonkin erityisen tärkeään tilanteeseen.

Kävelyapuvälineet voivat liikuntakyvyn kohentamisen lisäksi toimia muille ihmisille merkkinä vaikkapa siitä, että niitä käyttävä tarvitsee istumapaikan bussissa tai että rappusten nousuun voi kulua tavallista kauemmin. Tärkeintä on kuitenkin päästä perille – tavalla ei ole niin paljon merkitystä. Mikäli tunnet tarvitsevasi apuvälineitä, kannattaa ottaa yhteyttä omaan MS-hoitajaan ja terveysaseman apuvälinevastaavaan. Neuroliitolta saa myös lisätietoa apuvälineisiin liittyen ja neuvoja erilaisiin sosiaaliturvaa, terveyspalveluita ja tukitoimia koskeviin kysymyksiin.

Elintavat

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Erityisesti MS-tautia sairastavan kannattaa kiinnittää huomiota elintapoihinsa, kuten riittävään lepoon, liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Elintavoilla on tärkeä rooli hyvän elämänlaadun säilyttämisessä ja tarvittaessa elintapojen muokkaamiseen on saatavilla erilaisten ammattilaisten apua ja tukea. Lue lisää siitä, miten voit itse vaikuttaa hyvillä elintavoilla omaan hyvinvointiisi.

Lue lisää siitä, miten hyvillä elintavoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin.

Liikkuminen

Yksi MS-taudin rajoittavimmista oireista on heikentynyt kyky liikkua, joka koskee kahta kolmasosaa kaikista MS-potilaista. Liikkumiseen liittyviä ongelmia saattaa esiintyä milloin tahansa sairauden aikana, ja ne vaikuttavat monin tavoin päivittäiseen elämään.

Hyvä fyysinen kunto parantaa kokonaisvointia ja toisaalta liikunnan vähäisyys johtaa voinnin heikkenemiseen. Hyvä yleiskunto auttaa välttämään tulehdussairauksia sekä kohottaa elämänlaatua; se auttaa nukkumaan paremmin, nostaa kipukynnystä ja parantaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista. On hyvä muistaa, että yksi sairaus ei tee immuuniksi muille sairauksille. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan ehkäistä liikunnan avulla.

Sairastumisen jälkeen omaehtoisen liikunnan aloittaminen tai jatkaminen on sairastuneelle tärkeää. Fysioterapia tai muu kuntoutus ei vähennä liikunnan tärkeyttä, sillä liikunta tukee myös kuntoutusta. Neurologinen sairaus ei estä liikkumista, mutta liikuntaharrastus tulee mukauttaa sairauden tuomiin rajoituksiin ja muutoksiin.

Neuroliiton liikuntapalveluista vastaava erikoissuunnittelija neuvoo tarvittaessa sopivan liikuntaharrastuksen ja -paikan löytämisessä. Neuvontapalvelut on tarkoitettu MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastaville sekä heidän läheisilleen. Neuvontaa, joka on asiakkaalle maksutonta, annetaan ensisijaisesti puhelimitse ja sähköpostitse. Joissain kunnissa on liikuntaneuvontapisteitä, joista saa tietoa mm. liikuntapaikoista, -ryhmistä, liikunnan apuvälineistä ja mahdollisista alennuksiin oikeuttavista korteista (esim. uimahalli- ja kuntosalikortit).

Mielenterveys

MS-taudin ennakoimaton ja etenevä luonne voivat vaikuttaa sairastuneen mielialaan ja sairauteen sopeutumiseen. MS-tautia sairastavan henkilön riski sairastua masennusoireisiin on suurempi kuin väestössä keskimäärin. Sairastuminen masennukseen vie voimia, aiheuttaa väsymystä ja vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn.

Masennusoireet tulisi tunnistaa ajoissa, ja niiden hoitamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tarvittaessa mielialan vaihteluista kannattaa puhua lääkärin tai MS-hoitajan kanssa. Myös psykologi on tärkeä keskustelutuki MS-tautia sairastavalle. Joskus noidankehästä pääseminen vaatii ulkopuolista apua. Monille on hyötyä myös vertaistuesta sekä harrastuksista, joiden avulla pysyy kiinni arjessa.

Kuinka uupumus, ajattelutoiminnot ja masennus nivoutuvat yhteen?

MS-tautiin liittyvä uupumus on läheisessä yhteydessä kognitiivisiin ongelmiin, joita sairaus voi aiheuttaa. Kognitiivisilla ongelmilla tarkoitetaan ongelmia ajattelutoiminnoissa, ongelmanratkaisussa, muistamisessa ja suunnittelussa. Uupumus ja kognitiiviset ongelmat ilmenevät usein samoilla oireilla: työssä on vaikeuksia jaksaa, asioita unohtelee ja keskittyminen on vaikeaa. Myös masennus vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. Uupumuksen, kognitiivisten ongelmien ja masennuksen välinen yhteys on selvä. Niin väsymys kuin masennuskin voivat johtaa kognitiivisiin ongelmiin. Kognitiiviset ongelmat ja masennus vievät puolestaan voimia ja johtavat väsymykseen.

Näkökyky

MS-tautiin voi liittyä erilaisia silmäoireita, kuten näön heikkenemistä, kipua silmien takana, katseen kohdistamisen vaikeuksia ja kaksoiskuvia. Yksi yleisimmistä MS-taudin ensioireista on näköhermon tulehduksen aiheuttama näön heikkeneminen, joka on tyypillisesti toispuoleinen. Näköhermon tulehdus aiheuttaa eriasteista näön heikkenemistä, näön hämärtymistä tai heikentää kontrastien erottelukykyä ja värinäköä. Näköhermontulehdus paranee asteittain ja useimmiten näkö palautuu normaaliksi.

Seksuaalisuus

Seksin merkitys on erilainen eri henkilöille, mutta usein se on tärkeä osa elämää ja parisuhdetta. Jotkut MS-tautia sairastavat kokevat, että sairaus hankaloittaa seksielämää. MS-tauti voi aiheuttaa seksiä hankaloittavia oireita, tai vaikuttaa epäsuorasti sekä halukkuuteen että parisuhteeseen yleensä. Hermoratojen vaurioituessa voi aivojen ja sukupuolielinten välisessä yhteydessä olla häiriöitä.

Joillakin lääkkeillä voi olla sukupuolihalua ja -kykyä heikentäviä haittavaikutuksia. Jos käytät jotakin lääkettä, lue lääkkeen pakkausseloste ja keskustele mahdollisista ongelmista lääkärisi kanssa.

Tavallisia seksiin liittyvien ongelmien oireita:

• Sukupuolielimen tuntoaistimuksen väheneminen tai liiallinen herkkyys
• Kuivat limakalvot
• Erektio-ongelmat
• Orgasmin/siemensyöksyn vaikeus
• Jalkakrampit
• Lihasten jäykkyys tai lihasheikkous
• Rakon tai suolen hallinnan menettämisen pelko
• Väsymys/vähentyneet seksihalut

Miten seksologi tai muu erityiskoulutuksen saanut henkilö voi auttaa?

Tarvittaessa apua voi hakea seksologilta, joko yksin tai kumppanin kanssa. Keskusteluissa voidaan puhua potilaan kokemista muutoksista, mutta paljon myös yhteiselosta ja ihmissuhteesta, johon tauti myös vaikuttaa.

• Vastata kysymyksiin ja luoda mahdollisuuden hyvään keskusteluun.
• Auttaa potilasta suhtautumaan seksielämäänsä uudella tavalla.
• Antaa potilaalle ja kumppanille keskustelutukea ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
• Neuvoo ja auttaa lääkkeiden kokeilussa.
• Antaa käytännön ehdotuksia siitä, miten asioissa voidaan edetä.

Vinkkejä parempaan seksiin

• Keskustele kumppanisi kanssa, vaikka se tuntuisikin joskus vaikealta.
• Ole avoin, hanki tietoa ja pyri muuttamaan suhtautumista seksiin.
• Ole utelias, jotta voisit hyödyntää mahdollisuuksia mahdollisimman hyvin ja löytää uusia reittejä toteuttaa seksielämääsi.

Sosiaaliset ongelmat

MS-tauti saattaa aiheuttaa erilaisia sosiaalisia ongelmia mm. työhön, harrastuksiin tai ihmissuhteisiin liittyen. Sosiaalinen elämä on tärkeää ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta ja mikäli MS-tauti vie liikaa energiaa tai vaikeuttaa muuten sosiaalisen elämän ylläpitämistä, on aika hakea apua ja tukea.

Työ

Toiminnanvajavuudet voivat aiheuttaa sosiaalisia haittoja kuten sairauspäiviä, lyhytaikaisia työstä poissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä. Työ on ihmiselle osa psyykkistä hyvinvointia, ja työstä poisjäännin myötä katoaa joukko tärkeitä vuorovaikutuksia ja ihmiskontakteja. Heikentynyttä työkykyä voidaan kohentaa parantamalla henkilön terveyttä ja toimintakykyä tai kehittämällä työtä, työympäristöä, työprosesseja ja toimintajärjestelmiä. Monesti näillä mukautuksilla voidaan auttaa MS-tautia sairastavaa pysymään pidempään työssään.

Lue lisää työelämään liittyvistä kysymyksistä täältä

Uupumus

Yksi tavallinen MS-taudin oire on rasituksensietokyvyn alentuminen. Se voi ilmetä jo kauan ennen sairauden toteamista. MS-tautia sairastavan uupumus, eli fatiikki, on voimakkaampaa kuin unenpuutteen tai liikunnan aiheuttama väsymys. Ruumiillinen rasitus, stressi ja korkea lämpötila lisäävät uupumusta. Oireilua vähentävät lepo ja kehon viilentäminen. Tarvittaessa MS-hoitaja voi antaa vinkkejä, kuinka uupumusta voi helpottaa.

Virtsaamisvaivat ja ummetus

Selkäytimellä ja aivoilla on merkittävä osuus virtsaamisen säätelyssä. MS-tauti voi vaikuttaa virtsarakon toimintaan vaurioittamalla yhteyttä selkäytimen virtsaamiskeskuksen ja aivojen välillä.

Virtsaamisen tarve voi tihentyä, rakon tyhjentäminen kokonaan voi vaikeutua ja rakkolihaksen supistuskyvyttömyys voi johtaa virtsankarkailuun. Avun saamiseksi asiasta kannattaa keskustella neurologin tai MS-hoitajan kanssa. Joskus voidaan tarvita myös urologin tarkempaa arviota.

Ummetuksen hoidossa tärkeässä roolissa on myös säännöllinen liikunta, säännöllinen ja riittävä nesteen nauttiminen ja kuitupitoinen ruokavalio. Joskus MS-tauti voi aiheuttaa myös satunnaista ulosteen karkaamista. Suolisto-ongelmia voidaan hoitaa lääkkeillä.

 

Lähteet

Anders Romberg, 2005. MS ja liikunta. 1. painos. 151 s. Edita, Helsinki

Soinila S., Kaste M. Duodecim: Neurologia (e). Viitattu 13.12.2016

Oliko tämä sivu hyödyllinen? Kyllä 12 Ei 1