Sisältö

MS-tauti ja ravinto

Ravinto

hyvinvointi_kehon-hyvinvointi-1-4.jpg

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio auttaa jaksamaan, pitää yllä vastustuskykyä ja tukee painonhallintaa. MS-taudin kohdalla terveelliset ruokatottumukset tukevat sairauden kanssa selviytymistä.

Ravinto

Vaikka MS-tautia parantavaa ruokavaliota ei ole, se ei tarkoita etteikö terveellisiin ruokatottumuksiin kannattaisi kiinnittää huomiota. MS-taudin kohdalla terveelliset ruokatottumukset tukevat sairauden kanssa selviytymistä ja ehkäisevät fyysisen aktiivisuuden vähenemisen mukanaan tuomia sairauksia, kuten aikuistyypin diabetesta. Nykyisen tiedon mukaan suotuisassa ruokavaliossa painottuvat kasvikset, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvätuotteet ja siinä on vain vähän lihatuotteita ja lisättyjä sokereita.

Katso lyhyet animaatiot (1.) tulehdusta ehkäisevästä ruokavaliosta, (2.) valmisruoasta ja (3.) vinkit vatsan väänteisiin.

MS ja ravinto: osa 1, tulehdusta ehkäisevä ruokavalio

MS ja ravinto: osa 2, valmisruoat

MS ja ravinto: osa 3, vinkit vatsan väänteisiin

Tulehdusta ehkäisevä ruokavalio

Tulehdusta ehkäisevä ruokavalio on pitkälti perinteinen suosituksen mukainen ruokavalio, mutta tiettyihin yksityiskohtiin on hyvä kiinnittää huomiota. Suuret kerta-annokset tyydyttynyttä rasvaa ja/tai sokeria lisäävät tulehdusta, kun taas kasvikset, marjat ja hedelmät auttavat hillitsemään tulehdusta. Myös ruokavalion suolapitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkoholia tulee käyttää maltilla. On hyvä muistaa, että ylipaino itsessään lisää kehon tulehdustilaa, sillä rasvakudos erittää erilaisia tulehdussytokiineja eli tulehdusta välittäviä aineita. Painonhallinta on siis myös osa kehon tulehdustilan hallintaa.

Jos valmistat ruuan pitkälti itse, voit helpoimmin vaikuttaa ruuan rasvan laatuun sekä suolan määrään. Mikäli aika ja voimavarat ovat vähissä, kannattaa suosia sydänmerkin omaavia tuotteita ja hyödyntää pakastealtaan kasviksia helpottamaan päivittäistä ruuanvalmistusta.

Vähemmän eläinrasvaa: Voin tilalle mieluummin kasvisrasvoja kuten oliivi- tai rypsiöljyä sekä kasvisrasvalevitettä. Vähemmän makkaraa ja muita rasvaisia lihavalmisteita sekä runsasrasvaisia juustoja.

D-vitamiini: D-vitamiinin riittävä saanti on erityisen tärkeää MS-tautia sairastavalle, koska D-vitamiinilla on tutkimuksissa osoitettu olevan MS-taudilta suojaava vaikutus.  Ravinnosta parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat kala, kananmuna, vitaminoidut maitovalmisteet sekä margariinit. Kesäisin iho syntetisoi D-vitamiinia auringon valon avulla.

Vähän lihaa: Pyri kala-kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Vähemmän pikaruokaa

Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että monet pikaruuan ominaisuudet, kuten suuri suolapitoisuus, saattavat voimistaa tulehdusprosesseja. Pikaruuassa on lisäksi paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka voi myös vaikuttaa epäedullisesti MS-tautiin.

 

 

 

Lähteet

  1. MS-tauti ja ravinto. Neuroliiton julkaisu. [viitattu 9.5.2018]. Saatavilla internetistä: https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MSjaRavinto_opas_tuloste.pdf
  2. National Multiple Sclerosis Society. National MS Society-Supported Studies Point to Possibility That Dietary Salt May Stimulate Activity of Key Immune Cells Involved in MS Attacks. Published 6.3.2013. [viitattu 9.5.2018]. Available in internet: https://www.nationalmssociety.org/About-the-Society/News/National-MS-Society-Supported-Studies-Point-to-Pos
  3. Terveyttä Ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. [viitattu 9.5.2018]. Saatavilla internetistä: https://www.leipatiedotus.fi/media/pdf-tiedostot/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf
  4. Arpita Basu, Sridevi Devaraj, Ishwarlal Jialal. Dietary Factors That Promote or Retard Inflammation. Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2006;26:995-1001.
  5. Labonté MÈ, Couture P, Richard C, Desroches S ja Lamarche B. Impact of dairy products on biomarkers of inflammation: a systematic review of randomized controlled nutritional intervention studies in overweight and obese adults. Am J Clin Nutr. 2013 Apr;97(4):706-17.
  6. Calder PC. Omega-3 fatty acids and inflammatory processes. Nutrients. 2010 Mar;2(3):355-74.
  7. Rangel-Huerta OD, Aguilera CM, Mesa MD ja Gil A. Omega-3 long-chain polyunsaturated fatty acids supplementation on inflammatory biomakers: a systematic review of randomised clinical trials. Br J Nutr. 2012 Jun;107 Suppl 2:S159-70.
  8. Johnson GH, Fritsche K. Effect of Dietary Linoleic Acid on Markers of Inflammation in Healthy Persons: A Systematic Review of Randomized Controlled Trials. July 2012 Volume 112, Issue 7, Pages 1029-1041.

Biogen-07164 | 02/2019

 

Oliko tämä sivu hyödyllinen? Kyllä 16 Ei 2