Sisältö

MS ja työelämä

MS ja työelämä

mina-ja-ms_tyoelama-ja-ms-3-6.jpg

MS-tautia sairastavan työkykyyn vaikuttavat monet tekijät ja tarvittaessa työtä ja työolosuhteita voidaan sopeuttaa toimintakykyä vastaavaksi.

MS työpaikalla

Sairauden oireet vaikuttavat työkykyyn yksilöllisesti. MS-tautiin sairastumisen alkuvaiheessa voi esiintyä jakso, jolloin työkyky on heikentynyt. Sopivan lääkityksen löydyttyä ja sairauteen sopeutumisen jälkeen työkyky yleensä kohenee ja työelämässä pärjää useita vuosia normaalisti. Työnteon jatkamisen kannalta ei toimintakyvyn tarvitse olla sataprosenttinen ja monet MS-tautia sairastavat pärjäävätkin työelämässä eläkeikään saakka.Tärkeintä on löytää tasapaino eri työkykyyn vaikuttavien tekijöiden kesken. Se voi vaatia työn ja työolosuhteiden sopeuttamista toimintakykyä vastaaviksi. Myös työmotivaatiolla sekä hyvällä työilmapiirillä on suuri merkitys työssä jaksamisen kannalta.

Sairauden edetessä oireet voivat ohjailla sitä, miten MS-tautia sairastava pystyy työskentelemään sekä millaisia muutoksia ja sopeutuksia työpaikalla tarvitsee tehdä. Useimmiten työkykyä ja työssä jaksamista voidaan tukea varsin pienin muutoksin. Tärkeitä osia ovat muun maussa MS-taudin hyvä hoito ja omasta yleisestä toimintakyvystä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Työpaikalla puolestaan voidaan kartoittaa onko työolosuhteissa mahdollisesti uupumusta pahentavia tekijöitä. Esimerkiksi sisälämpötilan alentaminen tai työaikojen liukumat voivat toimia oivina apukeinoina. Työnantaja on myös mahdollisuuksien mukaan velvollinen tekemään työkyvyn ylläpitämisen edellyttämiä muutoksia työpaikalla, ja voi saada muutostöihin myös järjestelytukea.

Tavoitteena aina on, että jokainen MS-tautia sairastava pystyisi jatkamaan työssään ja pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään.

Työterveyshuolto

Työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveydenhuolto jokaiselle työntekijälleen. Työterveyspalveluissa on lakisääteiset tehtävät, mutta moni työnantaja tarjoaa myös vapaaehtoisia työterveyspalveluita.

Työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa:

  • Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen.
  • Kuntoutusta koskeva neuvonta ja kuntoutukseen ohjaaminen.
  • Työkyvyn arviointi ja työssä jatkamismahdollisuuksia koskevan lausunnon laatiminen.
  • Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin ja niiden toteutumisen seuranta.

Työterveyshuoltoon kannattaa olla yhteydessä, jos työssäselviytyminen vaikeutuu. Työterveyshuollon edustaja voi myös tehdä tarvittaessa työpaikkakäynnin työolojen selvittämiseksi.

Toimintakyvyn edellyttämät muutokset työpaikalla

Kohtuullisia mukautuksia työympäristöön ovat sellaiset muutokset, mistä työnantajalle ei aiheudu suuria kustannuksia. Muutoksia voivat olla esimerkiksi erilaiset työajan joustot, taukojen lisääminen, esteettömyyden parantaminen, ergonomisempien työvälineiden tai apuvälineiden hankkiminen sekä sisäilman viilentäminen. Työnantaja voi päättää tapauskohtaisesti apuvälineiden hankkimisesta ja muutosten tekemisestä.

Mikäli työnantajalle tulee kustannuksia muutoksista, voi muutoksiin tiedustella työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta. Joskus työntekijän täytyy vaihtaa työtehtävää pystyäkseen jatkamaan työssä. Tällaisessa tilanteessa työnantajan kannattaa selvittää mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen, eli työkokeiluun ja uudelleenkoulutukseen. Työnantajan kannattaa tukea työntekijän työkykyä, sillä riittävä tuki voi vähentää sairauslomien tarvetta.

Muutoksia voivat olla:

  • joustavat työajat
  • ylimääräiset lepotauot
  • lepopaikan järjestäminen
  • lupa etätyöpäiviin
  • työpisteen siirtäminen rauhallisempaan/viileämpään paikkaan
  • esteettömyyden parantaminen
  • työtä helpottavien työvälineiden ja tarpeellisten apuvälineiden hankkiminen ja työn keventäminen lääkityksen jälkeisenä päivänä

Asiantuntija mukaan keskusteluihin

Kun työntekijä ja työnantaja keskustelevat työn mukautuksista, voi työntekijä tarvittaessa pyytää työterveyshuollon edustajan tai Neuroliitosta työasioihin perehtyneen ammattilaisen mukaan neuvotteluihin. Sairaaloissa on myös toimintaterapeutteja, jotka voivat olla apuna keskusteluissa. Asioista voi neuvotella myös työterveyshuollon edustajien kanssa. 

 

MS-taudista kertominen työpaikalla

Työyhteisön on hyvä saada tietoa sairaudesta, mutta laki ei velvoita kertomaan työnantajalle sairastumisesta. Sairaudesta kertominen kuitenkin saattaa ehkäistä väärinkäsityksiä.MS-taudista ei tarvitse kertoa myöskään uutta työtä hakiessa, ellei se vaikuta työstä selviämiseen kyseisessä työssä. Sairaudesta on kuitenkin hyvä kertoa työterveyshuollolle, esimerkiksi uuden työn työhöntulotarkastuksen yhteydessä.

Se kertooko sairaudestaan nykyisen työnsä esimiehelle tai työkavereille, on jokaisen itsensä päätettävissä. Usein on kuitenkin hyvä kertoa asiasta, koska tällöin työyhteisö voi paremmin tukea sairastuneen työkaverinsa työssä jaksamista. Esimerkiksi väsymys tai mahdolliset keskittymis- ja muistivaikeudet voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä ja oireiden sekä mahdollisten lääkärikäyntien tai kuntoutuksen salaaminen vie sairastuneelta turhaan voimavaroja.

Jos päättää kertoa MS-taudistaan työpaikalla, kannattaa odottaa kuitenkin niin kauan, että on kyllin vahva puhumaan sairaudesta rennosti.

 

 

 

Lähde

Neuroliitto, 2014. Työelämän taitekohdissa. 1. painos. 39 s. Vammalan kirjapaino Oy.

Oliko tämä sivu hyödyllinen? Kyllä 0 Ei 0