Sisältö

MS-taudin diagnosointi

Diagnoosi ja ennuste

Magneettikuvaus.jpg

MS-taudin toteamiseen ei ole yhtä yksinkertaista tutkimusta. Lue lisää MS-taudin diagnosoinnista ja sairauden ennusteesta.

Diagnoosi ja ennuste

Diagnoosi perustuu neurologiseen tutkimukseen, jossa henkilön oireet ja aiemmat sairaudet analysoidaan ja tehdään muita tutkimuksia, esimerkiksi magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus.  Joissakin tapauksissa tauti on jo alkanut, ennen kuin potilas havaitsee ensimmäiset oireet. Ei ole myöskään epätavallista, että magneettikuvauksessa havaitaan useita tautiin liittyviä muutoksia, vaikka potilas on havainnut oireita vasta kerran. Varhaisen diagnoosin etuna on mm. mahdollisuus vaikuttaa MS-taudin etenemiseen. MS-taudin hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, jolloin sairauden etenemiseen pystytään vaikuttamaan enemmän.

 

Diagnoosin edellytykset

MS-diagnoosiin ei johda mikään yksittäinen oire, laboratorio- tai magneettikuvauslöydös, vaan se on johtopäätös oireiden ja tutkimuslöydösten kokonaisuudesta. Magneettikuvaus on tärkein lisätutkimus diagnostiikassa. Sen avulla voidaan todeta keskushermostomuutosten hajapesäkkeisyys ja seurata niiden mahdollista lisääntymistä ajan myötä.

 

Nykyään MS-diagnoosi tehdään vuonna 2017 päivitettyjen McDonaldin kriteerien mukaisesti. MS-taudin diagnoosin asettaminen edellyttää, että muut todennäköisimmät sairaudet on suljettu pois ja keskushermoston vaurioiden ajallinen ja paikallinen hajapesäkkeisyys voidaan osoittaa. Toisinaan tarvitaan muitakin tutkimuksia ja joskus tutkimukset täytyy toistaa jonkin ajan kuluttua, jotta diagnoosista voidaan varmistua. Päivitettyjen diagnoosikriteerien ansiosta useilla potilailla MS-diagnoosi voidaan tehdä entistä varhaisemmassa vaiheessa.

 

  • Kliininen neurologinen tutkimus

Ensimmäinen vaihe MS-taudin toteamisessa tai poissulkemisessa on kliininen tutkimus. Siinä lääkäri esittää kysymyksiä oireista ja ongelmista, jotka ovat saaneet henkilön hakeutumaan hoitoon. Lääkäri tekee myös neurologisen tutkimuksen ja tarkistaa esimerkiksi henkilön refleksit, tuntoaistin ja koordinaation.

 

  • Magneettikuvauksen merkitys MS-taudissa

Magneettikuvaus on tärkeä lisätutkimus MS-taudin diagnostiikassa.  Magneettikuvauksen avulla voidaan todeta MS-taudille tyypillisiä keskushermostomuutoksia. MS-diagnoosiin ei kuitenkaan johda mikään yksittäinen oire tai tutkimus vaan diagnoosi on johtopäätös oireiden ja tutkimuslöydösten kokonaisuudesta.

Aivojen magneettikuvausta (suom. MK eng. MRI) käytetään myös MS-taudin seurannassa. Magneettikuvaus osoittaa MS-taudin aktiivisuuden herkemmin kuin pahenemisvaiheiden seuraaminen. Viime vuosina MS-taudin hoitoon on tullut joukko uudentyyppisiä lääkkeitä ja hoidon kehittymisen myötä myös magneettikuvauksen painoarvo hoitovasteiden seurannassa on kasvanut. Kuvantamisen avulla hoidon tehoa voidaan arvioida paremmin kuin pelkästään kliinisen tutkimuksen perusteella. Magneettimuutokset eivät kuitenkaan aina liity MS-taudin oireisiin ja hoitopäätösten perusteena onkin aina neurologisen kokonaistilanteen huolellinen arvio.

Mikäli magneettikuvauksen tarpeellisuus taudin seurannassa askarruttaa on asiasta hyvä kysyä neuvoa omalta lääkäriltä.

MS-taudista ja magneettikuvauksesta voi lukea lisää täältä

 

  • Selkäydinnäytteet

Toinen MS-taudin diagnosoinnin tai poissulkemisen perustana käytettävä tutkimusmenetelmä on lumbaalipunktio eli selkäydinnestetutkimus. Neulan avulla otetaan näyte selkäydinnesteestä, jotta voidaan nähdä, onko siinä merkkejä keskushermoston tulehduksesta.

 

Ennuste

MS-tauti puhkeaa tavallisesti juuri siinä iässä, kun ihmiset suunnittelevat tulevaisuuttaan ja elävät elämän kiireisintä aikaa. Monet miettivät: "Mitä elämälleni ja tulevaisuudelleni nyt tapahtuu?" Se on ajatus, joka voi luonnollisesti herättää epävarmuutta. Monet haluavat tietää, millaisesta MS-taudin tyypistä on kysymys. Onko kyse aaltomaisesti eli palautuvasta vai etenevästä tyypistä ja voidaanko tauti arvioida lieväksi vai onko olemassa riski saada vaikeita oireita jo varhain.

Valitettavasti kukaan ei taudin alkuvaiheessa pysty kertomaan tarkkaan mitä on odotettavissa. Sekä taudin tyyppi, vaiheet että oireet ovat ihmisillä hyvin erilaisia. Pitkään seurattujen ulkomaisten potilasaineistojen perusteella MS-tautia sairastavan henkilön eliniänodote on vajaat 10 vuotta lyhyempi kuin terveillä.  Nykyään MS-tautiin on saatavilla monenlaisia lääkehoitoja, jotka yhdessä hyvien elintapojen kanssa auttavat elämään normaalia elämää. Ennusteesta on hyvä keskustella hoitohenkilöstön kanssa.  

 

Lähteet

Elovaara ym. Duodecim. 2015;131:1571-80.

MS-tauti (online). Käypä hoito –suositus. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen neurologinen yhdistys Ry:n asettama työryhmä, Helsinki: suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 7.5.2019). Saatavilla Internetissä www.kaypahoito.fi

Neuroliitto, 2014. MS-tauti. 4. painos. 32 s. Vammalan kirjapaino Oy.

Oliko tämä sivu hyödyllinen? Kyllä 23 Ei 5