Sisältö

Sanasto

Sanasto

ms-tauti-sanasto-4-3.jpg

MS-nyt.fi sanasto

Aksoni

Hermosolun viejähaarake, hermosyy, jotka yhdistää keskushermoston hermosoluja muuhun elimistöön. Osa aksoneista on hyvin pitkiä. Ne ovat erikoistuneet johtamaan hermoärsykkeitä nopeasti pitkien välimatkojen päähän.

Aminohappo

Valkuaisaineiden (proteiinien) rakenneosa.

Asymptomaattinen

Oireeton tai lähes oireeton.

Autoimmuunisairaus

Sairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. MS-tauti ja reumataudit ovat esimerkkejä autoimmuunisairauksista.

Demyelinaatio

Myeliinikato, MS-taudille tyypillinen myeliinivaurio (myeliini on nopeasti johtavia hermosyitä ympäröivän, eristävän hermotupen rasva-aine).

Diagnoosi

Taudinmääritys, lääkärin määritelmä siitä, mikä sairaus potilaalla on. Diagnoosi annetaan yleensä sen jälkeen kun muiden sairauksien mahdollisuus on suljettu pois erilaisten tutkimusten avulla.

Fatiikki

MS-tautiin liittyvä uupumus, äärimmäinen väsymys.

Haittavaikutus

Lääkkeen yleensä kielteinen, ei-toivottu vaikutus.

Hermotuppi

Hermosyitä ympäröivä eristävä myeliinivaippa, jota kutsutaan myös myeliinitupeksi.

Immuunijärjestelmä

Elimistön puolustusjärjestelmä, yhteisnimi elimistön moninaisille puolustusmekanismeille infektioita vastaan.

Jäännösoire

Oire, joka ei korjaudu kokonaan, vaan jää pysyväksi.

Keskushermosto

Aivot ja selkäydin.

Kliininen

Sairaanhoidollinen, potilaiden tutkimiseen tai hoitoon liittyvä, sairaalaan liittyvä.

Kognitiivinen häiriö

Kognitio on psykologinen käsite, joka kuvaa erilaisia aivotoimintoja. Esimerkiksi muisti, tarkkaavaisuus ja keskittyminen ovat kognitiivisia toimintoja. MS-tautiin voi liittyä sekä ohimeneviä että pysyviä kognitiivisia ongelmia, joita tarkoitetaan puhuttaessa kognitiivisista häiriöistä.

Kortisoni

Kortisolin aineenvaihduntatuote. Kortisoli on ihmisen lisämunuaisen tuottama hormoni, jolla on voimakas tulehdusta hillitsevä vaikutus. Käytetään lääkkeenä monissa tulehduksellisissa sairauksissa.

Krooninen sairaus

Pitkäaikaissairaus, jota ei voi parantaa.

Kudos

Anatomisesti samanlaisten, samalla tavoin toimivien solujen muodostama kokonaisuus, esimerkiksi rusto tai rasvakudos.

Lumbaalipunktio

Lannepisto, selkäydinnesteen näytteenottotapa. Näyte otetaan neulalla, joka pistetään selkäydinkanavaan lannerangan alueella. Menetelmää voi käyttää myös puudutteen antoon (spinaalipuudutus, selkäydinpuudutus).

Motoriikka

Liikkeet, liiketoiminnot, lihastoiminta.

Magneettikuvaus, MRI

Magneettikuvaus (magnetic resonance imaging) on elimistön lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jossa röntgensäteiden asemesta käytetään radioaaltoja ja korkeita magneettikenttiä. Toistaiseksi magneettikuvauksella on ollut suurin merkitys aivotutkimuksissa, joissa menetelmällä pystytään erottamaan jopa muutaman millimetrin kokoisia muutoksia, kuten ns. MS-plakkeja.

Multippeliskleroosi (MS-tauti)

Keskushermostosairaus (pesäkekovettumatauti). Nimi tulee sanoista "monta kovettumaa” ja se viittaa kovettumiin, ns. plakkeihin, joita muodostuu aivoihin ja selkäytimeen taudin kuluessa.

Myeliini

Myeliini on rasva-aine, joka toimii eristeenä elimistön hermosyiden (aksonien) ympärillä. Sen ansiosta viestit (sähköärsykkeet) kulkevat nopeasti aivoista muualle elimistöön tai sieltä takaisin aivoihin.

Neurologinen sairaus

Hermostoon, eli aivoihin, selkäytimeen tai ääreishermostoon vaikuttava sairaus.

Oire

Jonkin sairauden aiheuttama tai siihen viittaava merkki. Esimerkiksi MS-taudissa tavallisia oireita ovat väsymys, näköhermon tulehdus ja spastisuus.

Optikusneuriitti

Näköhermon tulehdus. Näköhermo johtaa valoärsykkeet silmän verkkokalvolta aivoihin. Oireita ovat kipu silmän takana, näöntarkkuuden heikkeneminen, kaksoiskuvat ja harvinaisissa tapauksissa sokeus. Useimmissa tapauksissa oireet häviävät kokonaan.

Pahenemisvaihe

Relapsi, oirejakso, uusien oireiden ilmaantuminen tai entisten paheneminen. Pahenemisvaiheessa tauti (tulehdus) aktivoituu jossakin kohden keskushermostoa, jolloin oireet voimistuvat. Jokaisen oirejakson oireet voivat olla aivan erilaisia riippuen siitä, missä tulehdus sijaitsee. Pahenemisvaiheen jälkeen oireet lievittyvät ja häviävät joko osaksi tai kokonaan.

Pareesi

Lievä halvaus, lihaksen toimintakyvyn osittainen menetys.

Plakki

MS-taudin aiheuttama kova kudosmuodostuma hermostossa.

Poikkitieteellinen

Tutkimus, jossa tarvitaan usean eri tieteenalan pätevyyttä ja jonka tavoitteena on saada uutta tietoa erityisesti tutkittavalta alueelta. Esimerkiksi neuropsykologiassa tarvitaan neurobiologian ja psykologian yhteistyötä.

Prognoosi

Ennuste, arvio taudin kehittymisestä tulevaisuudessa.

Progressiivinen

Asteittain paheneva. MS-tautiin liittyy kaksi progressiivista etenemismuotoa: ensisijaisesti etenevä (primaarisesti progressiivinen), jossa tauti pahenee alusta alkaen, ja toissijaisesti etenevä (sekundaarisesti progressiivinen), jossa paheneminen alkaa vasta jonkin ajan kuluttua.

Proteiini

Valkuaisaine. Yhteisnimitys aminohapoista muodostuville elimistön rakennusaineille.

Remissio

Paranemisvaihe, taudin oireen lievittyminen tai korjautuminen.

Selkäydinnestetutkimus

Ks. lumbaalipunktio.

Spastisuus

Tila, jossa lihasjänteys lisääntyy voimakkaasti tahdosta riippumatta. Lihasten lamaantuminen ja kyvyttömyys säädellä niiden voimankäyttöä. Spastisuutta esiintyy silloin, kun aivoista selkäytimeen johtavissa hermoradoissa on vaurioita.

Taudin kulkua hidastava lääke

Taudin kulkua hidastavaksi lääkkeiksi sanotaan lääkkeitä, jotka viivyttävät taudin etenemistä, mutta eivät paranna sitä.

Tremor

Vapina tai tärinä.

Tulehdus

Kudoksen reaktio vaurioon. Sille on ominaista veren valkosolujen hakeutuminen paikalle ja vasta-ainemuodostus.

Vasta-aine

Elimistön puolustusjärjestelmän solujen tuottama valkuaisaine, jota alkaa muodostua, kun elimistöön tulee vieraita aineita.

 

 

 

Lähde:
Duodecim (1999). Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. painos. 742 s. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Soinila S. ja Kaste M. (2015) Duodecim: Neurologia (e), viitattu 16.10.2017.