Sisältö

MS-taudin oireet

MS-taudin oireet

MS-taudin oireet.jpg

MS-tautia kutsutaan ”monikasvoiseksi”. Sanonta johtuu siitä, että MS-taudin oireet ovat hyvin erilaisia eri henkilöillä. Lue lisää MS-taudin eri oireista.

MS-taudin oireet

MS-tautia kutsutaan ”monikasvoiseksi”. Sanonta johtuu siitä, että sairaus on hyvin erilainen eri henkilöillä. Myös pahenemisvaiheet ja niistä toipuminen vaihtelee. Keskushermoston hermot vaikuttavat moniin eri toimintoihin. Keskushermosto säätelee käytännössä katsoen elimistön kaikkia toimintoja. Hermosäikeitä ympäröivä myeliini voi vaurioitua aivojen ja selkäytimen eri paikoissa, minkä vuoksi on olemassa erilaisia oiretyyppejä.

Jos oireet kohdistuvat esimerkiksi alaraajoihin, on mahdollista, että tulehdus on selkäytimessä. Vauriot selkäytimessä voivat myös vaikuttaa virtsarakon toimintaan. Jos taas pulmana on tasapainon hallitseminen kävellessä, vaurio voi olla aivorungossa ja pikkuaivoissa. Näön hämärtely tai väliaikainen toisen silmän näönmenetys on taas merkki näköhermon vauriosta. Selkäytimellä ja aivoilla on merkittävä osuus myös virtsaamisen säätelyssä.

Tavallisia MS-taudin oireita on lueteltu alla. Vaihtelevat oireet tulevat olemaan osa MS-tautia sairastavan arkea, mutta osaan niistä MS-tautia sairastava voi saada apua liikunnalla tai elintapoja muuttamalla. Joihinkin oireisiin on myös kehitetty erilaisia lääkkeitä. Tarvittaessa kannattaa ottaa yhteyttä hoitavaan neurologiin tai MS-hoitajaan lisätiedon saamiseksi.

 

Kipu

Osalla MS-potilaista kipu on sairauden yksi oire.  Kipua esiintyy yhtä usein kuin muullakin väestöstä, mutta se voi olla voimakkaampaa. Se voi olla keskushermostoperäistä tai johtua tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisesta. Kipu voi olla jomottavaa, polttavaa, pistelevää, vihlovaa tai viiltävää kipua. Usein  kiputuntemuksia esiintyy useita samaan aikaan. Keskushermostoperäinen särky voi ilmetä jo sairauden alkuvaiheessa ja kestää usein pitkään. Toisinaan sitä esiintyy vain pahenemisvaiheissa.

 

Kognitiiviset oireet

Kognitiivisilla ongelmilla tarkoitetaan ongelmia ajattelutoiminnoissa, ongelmanratkaisussa, muistamisessa ja suunnittelussa. Myös keskittymisen hankaluus ja uuden oppimisen työläys ovat tyypillisiä oireita. Kognitiiviset hankaluudet voivat aiheuttaa väsymystä ja mielialan laskua.

 

 

Lihasheikkous

Lihasheikkoutta esiintyy usein MS-taudin ensimmäisinä oireina ja on hyvin tavallista pitempään sairastaneilla. Lihasvoiman katoaminen on yleensä asteittainen prosessi, josta lihakset eivät valitettavasti palaudu. Lihasvoiman heikentyminen voi ilmetä esimerkiksi sormien huononevana liikkuvuutena tai lihasten yleisenä heikentymisenä. Voimien katoaminen on yleisempää jaloissa kuin käsissä.

 

Lihasjänteyden häiriö eli spastisuus

Hermoston vaurio voi ilmetä myös lihasten jäykkyytenä eli spastisuutena. Se voi olla myös seurausta heikentyneistä voimista. Lievimmillään spastisuus voi tuntua jännitystilana lihaksissa ja hankalimmillaan aiheuttaa kivuliaita ja hallitsemattomia kramppeja.

 

 

Mielialavaihtelut

MS-taudin ennakoimaton ja etenevä luonne voivat vaikuttaa mielialaan. Pitkään jatkunut alakulo voi johtaa masennukseen, joka vie voimia, aiheuttaa väsymystä ja vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. MS-tautia sairastavalla henkilöllä on suurempi riski sairastua masennusoireisiin kuin väiestössä keskimäärin. Tarvittaessa mielialan vaihteluista kannattaa puhua lääkärin tai MS-hoitajan kanssa. Myös psykologi on tärkeä keskustelutuki MS-tautia sairastavalle. Joskus noidankehästä pääseminen vaatii ulkopuolista apua.

 

Näköhermon tulehdus

Yksi yleisimmistä MS-taudin ensioireista on näköhermon tulehduksen aiheuttama näön heikkeneminen, joka on tyypillisesti toispuoleinen. Näköhermon tulehdus aiheuttaa eriasteista näön heikkenemistä, näön hämärtymistä tai heikentää kontrastien erottelukykyä ja värinäköä. Silmään koskeminen tai sen liikuttaminen eri suuntiin voi tehdä kipeää. Näköhermontulehdus paranee asteittain ja useimmiten näkö palautuu kokonaan normaaliksi.

 

 Seksuaaliset ongelmat

Seksin merkitys on erilainen eri henkilöille, mutta usein se on tärkeä osa elämää ja parisuhdetta. Jotkut MS-tautia sairastavat saattavat kokea, että sairaus hankaloittaa seksielämää monin tavoin, ja että näitä ongelmia esiintyy myös taudin varhaisvaiheessa. MS-tauti voi aiheuttaa seksiä hankaloittavia oireita, tai vaikuttaa epäsuorasti sekä halukkuuteen että parisuhteeseen yleensä. Hermoratojen vaurioituessa voi aivojen ja sukupuolielinten välisessä yhteydessä olla häiriöitä. Jos yhteys ei toimi ei myöskään orgasmia tai laukeamista tapahdu.

MS-tautia sairastavilla naisilla emätin ei välttämättä kostu riittävästi, mikä voi aiheuttaa yhdyntävaikeuksia. Naisen saattaa myös olla vaikea saada orgasmia. Tuntohäiriöt voivat heikentää vaginan ja klitoriksen tuntoherkkyyttä. MS-tautia sairastavilla miehillä voi olla häiriöitä erektion saamisessa ja kestossa. Myös orgasmin saaminen voi vaikeutua, eikä se välttämättä johda siemensyöksyyn.

Sekä miehillä että naisilla kiinnostus seksiä kohtaan voi vähentyä. Sukupuolihalua ja -kykyä ohjaavat aivojen eri hermokeskukset ja -radat sekä hormonit monimutkaisessa yhteistyössä. Halua voivat vähentää muutkin seikat, kuten alavireisyys tai yksinkertaisesti liian voimakas väsymys. Lihasten spastisuus, eli jäykkyys, tai lihasheikkous voi myös vaikeuttaa joitakin yhdyntäasentoja.

 

Suolisto-ongelmat

MS-tautiin liittyvä hidastunut suolen motoriikka ja lisääntynyt veden absorptio voi johtaa ummetukseen, joka on yleistä MS-tautia sairastavilla. Ummetuksi määritellään, jos ulostuskertoja on viikossa alle kolme ja jos ulostettaessa joutuu ponnistamaan normaalia enemmän.  Ummetuksen hoidossa tärkeässä roolissa on myös säännöllinen liikunta, säännöllinen ja riittävä nesteen nauttiminen ja kuitupitoinen ruokavalio. Joskus MS-tauti voi aiheuttaa myös satunnaista ulosteen karkaamista. Suolisto-ongelmia voidaan hoitaa lääkkeillä.

 

Tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat

Monilla MS-potilailla esiintyy lihasten yhteistoiminnan heikentymisen takia koordinaatiohäiriöitä, kuten sorminäppäryyden heikentymistä ja kömpelyyttä. Näihin oireisiin liittyy usein toiminnallista haittaa esimerkiksi käsien vapinan takia. Tasapainon häiriintyminen on myös yksi MS-taudin tavallisempia oireita, joka korostuu usein rasituksen yhteydessä tai kuumassa.

 

Tuntomuutokset

Yksi tavallinen oire on tuntoelämyksen muuttuminen, esimerkiksi kihelmöivä tai pistelevä tunne sormenpäissä tai jalkaterissä. Myös muun tyyppisiä häiriöitä, kuten tuntoaistin heikentymistä, yliherkkyyttä tai kosketuksen aiheuttamaa voimakasta vastenmielisyyden tunnetta voi esiintyä.

 

Uupumus eli fatiikki

Uupumusta eli fatiikkia kuvataan usein lamauttavaksi väsymykseksi ja tarmon puutteeksi, jota voi ilmetä niin fyysisen kuin psyykkisenkin ponnistelun yhteydessä, mutta myös ilman erityistä syytä.. Fatiikkia voi esiintyä jo ennen sairauden toteamista ja monet MS-potilaat kokevat sen vaikeimmaksi ja vammauttavimmaksi oireeksi. MS-tautia sairastavalla esiintyvä uupumus on usein voimakkaampaa kuin unenpuutteen tai liikunnan aiheuttama väsymys. se voi rajoittaa työkykyä ja vaikuttaa negatiivisesti myös elämänlaatuun.Ruumiillinen rasitus, stressi ja korkea lämpötila lisäävät uupumusta. Oireilua voi vähentää lepo ja kehon viilentäminen.

Se, että oire on ”näkymätön” voi aiheuttaa monesti väärinkäsityksiä. Sairastunutta saatetaan pitää virheellisesti välinpitämättömänä, aloitekyvyttömänä ja laiskana. Pitkään jatkunut uupumus voi vaikuttaa myös mielialaan. Mielialan alavireisyys tai masennus taas heijastuu yleiseen jaksamiseen ja motivaatioon.
Uupumus ja masennus ovat kuitenkin kaksi erillistä oiretta.

 

Virtsarakon toimintahäiriöt

Virtsarakon toimintahäiriöt, kuten tihentynyt virtsaamisen tarve tai vaikeutunut rakon tyhjentäminen kokonaan ovat tavallisia ongelmia. On myös mahdollista, että rakkolihaksen supistuskyvyttömyys johtaa virtsankarkailuun. Joskus voidaan tarvita urologin tarkempaa arviota.

 

Lähteet

MS-liitto. (2012). MS ja ravinto. 2. painos. 31 s. Vammalan kirjapaino Oy.

MS-liitto (2012). Uupumus MS-taudissa. 4. painos. 11s. Vammalan kirjapaino Oy. 

Neuroliitto (2015). MS-tauti. 5. painos. 32 s. Vammalan kirjapaino Oy.

Soinila S. ja Kaste M. (2015). Duodecim: Neurologia (e), viitattu 20.5.2018.

Näköhermon tulehdus

Yksi yleisimmistä MS-taudin ensioireista on näköhermon tulehduksen aiheuttama näön heikkeneminen, joka on tyypillisesti toispuoleinen. Näköhermon tulehdus aiheuttaa eriasteista näön heikkenemistä, näön hämärtymistä tai heikentää kontrastien erottelukykyä ja värinäköä. Silmään koskeminen voi tehdä kipeää. Näköhermontulehdus paranee asteittain ja useimmiten näkö palautuu kokonaan normaaliksi.

Kipu

Osalla MS-potilaista kipu on sairauden yksi oire.  Kipu voi olla keskushermostoperäistä tai johtua tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisesta. Kipu voi olla jomottavaa, polttavaa, pistelevää, vihlovaa tai viiltävää kipua. Usein näitä kiputuntemuksia on monia erilaisia samaan aikaan. Keskushermostoperäinen särky voi ilmetä jo sairauden alkuvaiheessa ja kestää usein pitkään. Toisinaan sitä esiintyy vain pahenemisvaiheissa.

Lihasheikkous ja tunnottomuus

Monilla MS-tautia sairastavilla lihasvoima heikkenee vähitellen. Lihasvoiman katoaminen on yleensä asteittainen prosessi, josta lihakset eivät valitettavasti palaudu. Lihasvoiman heikentyminen voi ilmetä esimerkiksi sormien huononevana liikkuvuutena tai lihasten yleisenä heikentymisenä. Voimien katoaminen on yleisempää jaloissa kuin käsissä. Yksi tavallinen oire on tuntoelämyksen muuttuminen, esimerkiksi kihelmöivä tai pistelevä tunne käsivarressa tai jalassa tai muun tyyppiset häiriöt, kuten tuntoaistin heikentyminen, yliherkkyys tai kosketuksen aiheuttama voimakas vastenmielisyyden tunne.

Lihasjänteyden häiriö eli spastisuus

Hermoston vaurio voi ilmetä myös lihasten jäykkyytenä eli spastisuutena. Se voi lievimmillään tuntua jännitystilana lihaksissa ja hankalimmillaan aiheuttaa kivuliaita ja hallitsemattomia kramppeja.

Spastisuuden ehkäisemiseksi on tärkeää liikkua ja huoltaa lihaksia päivittäin. Lihaksia voi huoltaa omatoimisesti tai tarvittaessa fysioterapeutin kanssa. On myös olemassa lääkkeitä, jotka voivat lievittää lihaskipua ja auttaa liikkumaan paremmin.

Tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat

Monilla MS-potilailla on koordinaatiohäiriöitä ja osalla potilaista ne voivat olla hyvinkin hankalia. Näihin oireisiin liittyy usein toiminnallista haittaa, esim. käsien vapinan takia.

Tasapainon häiriintyminen on yksi MS-taudin tavallisempia oireita, ja se korostuu usein rasituksen yhteydessä tai kuumassa. Lihasten yhteistoiminnan heikentymisen voi huomata esimerkiksi kömpelyytenä tai sorminäppäryyden huonontumisena. Lihasten suorituskykyä kannattaa ylläpitää omatoimisella harjoittelulla, venytyksillä ja fysioterapialla.

Väsymys eli fatiikki

Yksi tavallinen MS-taudin oire on rasituksensietokyvyn alentuminen. Se voi ilmetä jo kauan ennen sairauden toteamista. MS-tautia sairastavan uupumus, eli fatiikki, on voimakkaampaa kuin unenpuutteen tai liikunnan aiheuttama väsymys. Ruumiillinen rasitus, stressi ja korkea lämpötila lisäävät uupumusta. Oireilua vähentävät lepo ja kehon viilentäminen. Tarvittaessa MS-hoitaja voi antaa vinkkejä, kuinka uupumusta voi helpottaa.

Fatiikki kuvataan usein lamauttavaksi väsymykseksi ja uupumuksen tunteeksi, jonka monet MS-potilaat kokevat vaikeimmaksi ja vammauttavimmaksi oireeksi. Se voi rajoittaa työkykyä ja vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun. Se, että oire on ”näkymätön” voi aiheuttaa monesti väärinkäsityksiä. Sairastunutta saatetaan pitää välinpitämättömänä, aloitekyvyttömänä ja laiskana. Osa saa apua oireita lievittävistä hoidoista. Päivän jaksottaminen toiminnan ja levon kesken voi riittää avuksi.

Mielialavaihtelut

MS-taudin ennakoimaton ja etenevä luonne voivat vaikuttaa sairastuneen mielialaan. Sairastuminen masennukseen vie voimia, aiheuttaa väsymystä ja vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. Tarvittaessa mielialan vaihteluista kannattaa puhua lääkärin tai MS-hoitajan kanssa. Myös psykologi on tärkeä keskustelutuki MS-tautia sairastavalle. Joskus noidankehästä pääseminen vaatii ulkopuolista apua.

Kuinka uupumus, ajattelutoiminnot ja masennus nivoutuvat yhteen?

MS-tautiin liittyvä uupumus on läheisessä yhteydessä kognitiivisiin ongelmiin, joita sairaus voi aiheuttaa. Kognitiivisilla ongelmilla tarkoitetaan ongelmia ajattelutoiminnoissa, ongelmanratkaisussa, muistamisessa ja suunnittelussa. Uupumus ja kognitiiviset ongelmat ilmenevät usein samoilla oireilla: työssä on vaikeuksia jaksaa, asioita unohtelee ja keskittyminen on vaikeaa. Myös masennus vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. Niin väsymys kuin masennuskin voivat johtaa kognitiivisiin ongelmiin. Kognitiiviset ongelmat ja masennus vievät puolestaan voimia ja johtavat väsymykseen.

Seksuaaliset ongelmat

Seksin merkitys on erilainen eri henkilöille, mutta usein se on tärkeä osa elämää ja parisuhdetta. Jotkut MS-tautia sairastavat saattavat kokea, että sairaus hankaloittaa seksielämää monin tavoin, ja että näitä ongelmia esiintyy myös taudin varhaisvaiheessa. MS-tauti voi aiheuttaa seksiä hankaloittavia oireita, tai vaikuttaa epäsuorasti sekä halukkuuteen että parisuhteeseen yleensä. Hermoratojen vaurioituessa voi aivojen ja sukupuolielinten välisessä yhteydessä olla häiriöitä. Jos yhteys ei toimi ei myöskään orgasmia tai laukeamista tapahdu.

MS-tautia sairastavilla naisilla emätin ei välttämättä kostu riittävästi, mikä voi aiheuttaa yhdyntävaikeuksia. Naisen saattaa myös olla vaikea saada orgasmia. Tuntohäiriöt voivat heikentää vaginan ja klitoriksen tuntoherkkyyttä.

MS-tautia sairastavilla miehillä voi olla häiriöitä erektion saamisessa ja kestossa. Myös orgasmin saaminen voi vaikeutua, eikä se välttämättä johda siemensyöksyyn. Sekä miehillä että naisilla kiinnostus seksiä kohtaan voi vähentyä. Sukupuolihalua ja -kykyä ohjaavat aivojen eri hermokeskukset ja -radat sekä hormonit monimutkaisessa yhteistyössä. Halua voivat vähentää muutkin seikat, kuten alavireisyys tai yksinkertaisesti liian voimakas väsymys. Lihasten spastisuus, eli jäykkyys, tai lihasheikkous voi myös vaikeuttaa joitakin yhdyntäasentoja.

Virtsarakon toimintahäiriöt

Selkäytimellä ja aivoilla on merkittävä osuus virtsaamisen säätelyssä. MS-tauti voi vaikuttaa virtsarakon toimintaan vaurioittamalla yhteyttä selkäytimen virtsaamiskeskuksen ja aivojen välillä.

Virtsaamisen tarve voi tihentyä, rakon tyhjentäminen kokonaan voi vaikeutua ja rakkolihaksen supistuskyvyttömyys voi johtaa virtsankarkailuun. Avun saamiseksi asiasta kannattaa keskustella neurologin tai MS-hoitajan kanssa. Joskus voidaan tarvita myös urologin tarkempaa arviota.

Ummetuksen hoidossa tärkeässä roolissa on myös säännöllinen liikunta, säännöllinen ja riittävä nesteen nauttiminen ja kuitupitoinen ruokavalio. Joskus MS-tauti voi aiheuttaa myös satunnaista ulosteen karkaamista. Suolisto-ongelmia voidaan hoitaa lääkkeillä.

 


Lähteet:
Neuroliitto, 2014. MS-tauti. 4. painos. 32 s. Vammalan kirjapaino Oy.

Soinila S., Kaste M. ja Somer H., 2006. Duodecim: Neurologia. 2. painos. 695 s. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Oliko tämä sivu hyödyllinen? Kyllä 349 Ei 4