Sisältö

MS-taudin oireet

MS-taudin oireet

MS-taudin oireet.jpg

MS-tautia kutsutaan ”monikasvoiseksi”. Sanonta johtuu siitä, että MS-taudin oireet ovat hyvin erilaisia eri henkilöillä. Lue lisää MS-taudin eri oireista.

MS-taudin oireet

MS-tautia kutsutaan ”monikasvoiseksi”. Sanonta johtuu siitä, että sairaus on hyvin erilainen eri henkilöillä. Myös pahenemisvaiheet ja niistä toipuminen vaihtelee. Keskushermoston hermot vaikuttavat moniin eri toimintoihin. Tavallisia MS-taudin oireita ovat näköhermon tulehdus, tuntoaistin heikkeneminen ja lihasheikkous. Koordinaatiovaikeuksia, tasapainohäiriöitä ja puhehäiriöitä voi myös esiintyä. Oireita voivat olla myös voimakas väsymys, alakuloisuus sekä kognitiiviset oireet, joihin kuuluu esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä suunnittelun ja ongelmanratkaisun vaikeudet.

Näköhermon tulehdus

Yksi yleisimmistä MS-taudin ensioireista on näköhermon tulehduksen aiheuttama näön heikkeneminen, joka on tyypillisesti toispuoleinen. Näköhermon tulehdus aiheuttaa eriasteista näön heikkenemistä, näön hämärtymistä tai heikentää kontrastien erottelukykyä ja värinäköä. Silmään koskeminen voi tehdä kipeää. Näköhermontulehdus paranee asteittain ja useimmiten näkö palautuu kokonaan normaaliksi.

Kipu

Osalla MS-potilaista kipu on sairauden yksi oire.  Kipu voi olla keskushermostoperäistä tai johtua tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisesta. Kipu voi olla jomottavaa, polttavaa, pistelevää, vihlovaa tai viiltävää kipua. Usein näitä kiputuntemuksia on monia erilaisia samaan aikaan. Keskushermostoperäinen särky voi ilmetä jo sairauden alkuvaiheessa ja kestää usein pitkään. Toisinaan sitä esiintyy vain pahenemisvaiheissa.

Lihasheikkous ja tunnottomuus

Monilla MS-tautia sairastavilla lihasvoima heikkenee vähitellen. Lihasvoiman katoaminen on yleensä asteittainen prosessi, josta lihakset eivät valitettavasti palaudu. Lihasvoiman heikentyminen voi ilmetä esimerkiksi sormien huononevana liikkuvuutena tai lihasten yleisenä heikentymisenä. Voimien katoaminen on yleisempää jaloissa kuin käsissä. Yksi tavallinen oire on tuntoelämyksen muuttuminen, esimerkiksi kihelmöivä tai pistelevä tunne käsivarressa tai jalassa tai muun tyyppiset häiriöt, kuten tuntoaistin heikentyminen, yliherkkyys tai kosketuksen aiheuttama voimakas vastenmielisyyden tunne.

Lihasjänteyden häiriö eli spastisuus

Hermoston vaurio voi ilmetä myös lihasten jäykkyytenä eli spastisuutena. Se voi lievimmillään tuntua jännitystilana lihaksissa ja hankalimmillaan aiheuttaa kivuliaita ja hallitsemattomia kramppeja.

Spastisuuden ehkäisemiseksi on tärkeää liikkua ja huoltaa lihaksia päivittäin. Lihaksia voi huoltaa omatoimisesti tai tarvittaessa fysioterapeutin kanssa. On myös olemassa lääkkeitä, jotka voivat lievittää lihaskipua ja auttaa liikkumaan paremmin.

Tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat

Monilla MS-potilailla on koordinaatiohäiriöitä ja osalla potilaista ne voivat olla hyvinkin hankalia. Näihin oireisiin liittyy usein toiminnallista haittaa, esim. käsien vapinan takia.

Tasapainon häiriintyminen on yksi MS-taudin tavallisempia oireita, ja se korostuu usein rasituksen yhteydessä tai kuumassa. Lihasten yhteistoiminnan heikentymisen voi huomata esimerkiksi kömpelyytenä tai sorminäppäryyden huonontumisena. Lihasten suorituskykyä kannattaa ylläpitää omatoimisella harjoittelulla, venytyksillä ja fysioterapialla.

Väsymys eli fatiikki

Yksi tavallinen MS-taudin oire on rasituksensietokyvyn alentuminen. Se voi ilmetä jo kauan ennen sairauden toteamista. MS-tautia sairastavan uupumus, eli fatiikki, on voimakkaampaa kuin unenpuutteen tai liikunnan aiheuttama väsymys. Ruumiillinen rasitus, stressi ja korkea lämpötila lisäävät uupumusta. Oireilua vähentävät lepo ja kehon viilentäminen. Tarvittaessa MS-hoitaja voi antaa vinkkejä, kuinka uupumusta voi helpottaa.

Fatiikki kuvataan usein lamauttavaksi väsymykseksi ja uupumuksen tunteeksi, jonka monet MS-potilaat kokevat vaikeimmaksi ja vammauttavimmaksi oireeksi. Se voi rajoittaa työkykyä ja vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun. Se, että oire on ”näkymätön” voi aiheuttaa monesti väärinkäsityksiä. Sairastunutta saatetaan pitää välinpitämättömänä, aloitekyvyttömänä ja laiskana. Osa saa apua oireita lievittävistä hoidoista. Päivän jaksottaminen toiminnan ja levon kesken voi riittää avuksi.

Mielialavaihtelut

MS-taudin ennakoimaton ja etenevä luonne voivat vaikuttaa sairastuneen mielialaan. Sairastuminen masennukseen vie voimia, aiheuttaa väsymystä ja vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. Tarvittaessa mielialan vaihteluista kannattaa puhua lääkärin tai MS-hoitajan kanssa. Myös psykologi on tärkeä keskustelutuki MS-tautia sairastavalle. Joskus noidankehästä pääseminen vaatii ulkopuolista apua.

Kuinka uupumus, ajattelutoiminnot ja masennus nivoutuvat yhteen?

MS-tautiin liittyvä uupumus on läheisessä yhteydessä kognitiivisiin ongelmiin, joita sairaus voi aiheuttaa. Kognitiivisilla ongelmilla tarkoitetaan ongelmia ajattelutoiminnoissa, ongelmanratkaisussa, muistamisessa ja suunnittelussa. Uupumus ja kognitiiviset ongelmat ilmenevät usein samoilla oireilla: työssä on vaikeuksia jaksaa, asioita unohtelee ja keskittyminen on vaikeaa. Myös masennus vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. Niin väsymys kuin masennuskin voivat johtaa kognitiivisiin ongelmiin. Kognitiiviset ongelmat ja masennus vievät puolestaan voimia ja johtavat väsymykseen.

Seksuaaliset ongelmat

Seksin merkitys on erilainen eri henkilöille, mutta usein se on tärkeä osa elämää ja parisuhdetta. Jotkut MS-tautia sairastavat saattavat kokea, että sairaus hankaloittaa seksielämää monin tavoin, ja että näitä ongelmia esiintyy myös taudin varhaisvaiheessa. MS-tauti voi aiheuttaa seksiä hankaloittavia oireita, tai vaikuttaa epäsuorasti sekä halukkuuteen että parisuhteeseen yleensä. Hermoratojen vaurioituessa voi aivojen ja sukupuolielinten välisessä yhteydessä olla häiriöitä. Jos yhteys ei toimi ei myöskään orgasmia tai laukeamista tapahdu.

MS-tautia sairastavilla naisilla emätin ei välttämättä kostu riittävästi, mikä voi aiheuttaa yhdyntävaikeuksia. Naisen saattaa myös olla vaikea saada orgasmia. Tuntohäiriöt voivat heikentää vaginan ja klitoriksen tuntoherkkyyttä.

MS-tautia sairastavilla miehillä voi olla häiriöitä erektion saamisessa ja kestossa. Myös orgasmin saaminen voi vaikeutua, eikä se välttämättä johda siemensyöksyyn. Sekä miehillä että naisilla kiinnostus seksiä kohtaan voi vähentyä. Sukupuolihalua ja -kykyä ohjaavat aivojen eri hermokeskukset ja -radat sekä hormonit monimutkaisessa yhteistyössä. Halua voivat vähentää muutkin seikat, kuten alavireisyys tai yksinkertaisesti liian voimakas väsymys. Lihasten spastisuus, eli jäykkyys, tai lihasheikkous voi myös vaikeuttaa joitakin yhdyntäasentoja.

Virtsarakon toimintahäiriöt

Selkäytimellä ja aivoilla on merkittävä osuus virtsaamisen säätelyssä. MS-tauti voi vaikuttaa virtsarakon toimintaan vaurioittamalla yhteyttä selkäytimen virtsaamiskeskuksen ja aivojen välillä.

Virtsaamisen tarve voi tihentyä, rakon tyhjentäminen kokonaan voi vaikeutua ja rakkolihaksen supistuskyvyttömyys voi johtaa virtsankarkailuun. Avun saamiseksi asiasta kannattaa keskustella neurologin tai MS-hoitajan kanssa. Joskus voidaan tarvita myös urologin tarkempaa arviota.

Ummetuksen hoidossa tärkeässä roolissa on myös säännöllinen liikunta, säännöllinen ja riittävä nesteen nauttiminen ja kuitupitoinen ruokavalio. Joskus MS-tauti voi aiheuttaa myös satunnaista ulosteen karkaamista. Suolisto-ongelmia voidaan hoitaa lääkkeillä.

 


Lähteet:
Neuroliitto, 2014. MS-tauti. 4. painos. 32 s. Vammalan kirjapaino Oy.

Soinila S., Kaste M. ja Somer H., 2006. Duodecim: Neurologia. 2. painos. 695 s. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Oliko tämä sivu hyödyllinen? Kyllä 413 Ei 6