Sisältö

Perustietoa MS-taudista

Perustietoa MS-taudista

ms-tauti-4-1.jpg

Lue MS-taudista ja siitä mitä MS-taudissa tapahtuu.

Perustietoa MS-taudista

Lue MS-taudista ja siitä mitä MS-taudissa tapahtuu.

•    MS-tauti puhkeaa yleensä 20–40 vuoden iässä
•    MS-tauti on naisilla lähes kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä 
•    MS-tauti vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin 
•    MS-taudin kulkua on hyvin vaikea ennustaa 
•    MS-tauti ei tartu 
•    MS-tauti on hermoston sairaus, ei lihassairaus 
•    MS-taudin puhkeamisen uskotaan olevan useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos
•    Suomessa MS-potilaita on tällä hetkellä n. 7100, ja uusia tapauksia todetaan vuosittain n. 390

Mitä MS-taudissa tapahtuu?

MS-taudin taustalla on monimutkaiset muutokset ihmiskehossa. Taudinkulkua on vaikea ennustaa, mutta tietyt tekijät vaikuttavat sairastuneen vointiin.

MS-tauti vaikuttaa pääasiassa keskushermostoon, joka koostuu aivoista ja selkäytimestä ja toimii elimistön ”ohjaus- ja viestintäkeskuksena”. Keskushermoston kautta otamme vastaan, työstämme ja lähetämme tietoja hermosoluilla, jotka koostuvat tumasta ja hermosäikeistä eli aksoneista. Jotta informaatio kulkisi nopeasti ja joustavasti, hermosäikeitä peittää paljon rasvaa sisältävä, myeliiniksi kutsuttu kerros. Tämä ”eriste” hermosäikeiden ympärillä on tarpeellinen, jotta signaalit voisivat edetä nopeasti ja optimaalisesti.

MS-taudissa syntyy tulehduspesäkkeitä, jotka vaurioittavat ja hajottavat myeliiniä ja aksoneita. Tämän vuoksi hermoimpulssien kulku vaikeutuu tai estyy kokonaan. Tällöin aivot eivät voi viestiä tehokkaasti muiden kehon osien kanssa ja kontrolloida mm. motoriikasta ja tuntoaistista vastaavia hermoja. Tämä taas puolestaan vaikuttaa lihasten toimintaan ja tuntoaistiin. Tuntoaistin ja lihasten hallinnan häiriöt ovat syynä MS-taudin fyysisiin oireisiin kuten lihasheikkouteen, vapinaan ja lihasjäykkyyteen. 

Hermostovauriot voivat vaikuttaa myös aivojen kognitiivisiin toimintoihin eli tiedon omaksumiseen ja käsittelyyn, keskittymiskykyyn, ongelmanratkaisuun ja muistiin. Tulehduspesäkkeitä voi syntyä eri puolille keskushermostoa, minkä takia MS-tauti voi vaikuttaa moniin toimintoihin. Tämä on selitys myös sille, miksi oireet muuttuvat taudin pahenemisvaiheissa ja ovat eri ihmisillä erilaisia.

 

Lähteet:
Soinila S. ja Kaste M. (2015). Duodecim: Neurologia (e), viitattu 16.10.2017.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva muokattu lähteestä: Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist.
Ihmisen Fysiologia ja Anatomia. 19. painos. 654 s. WSOY 2014.

Oliko tämä sivu hyödyllinen? Kyllä 36 Ei 3