Mikrogliasolujen aktiivisuus kertoo MS-taudin etenemisestä
Jos et ole terveydenhuollon ammattilainen, et ehkä ole koskaan kuullut aivojen mikrogliasoluista. Mikään uutuus ne eivät kuitenkaan ole – nämä tärkeät keskushermoston immuunipuolustukseen keskittyneet solut löydettiin jo sata vuotta sitten, mutta tutkimus on vasta alussa. Mikrogliasolut ovat keskeinen tekijä myös MS-taudin kehittymisessä.
Mikrogliasoluilla on aivoissa tärkeä tehtävä: ne pyrkivät puolustamaan aivoja erilaisia ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan. Ne pitävät myös huolta aivojen puhtaudesta eli siivoavat pois kuolleiden solujen kappaleita ja muuta roskaa.
Neuroimmunologian professori Laura Airas Turun yliopistosta on tutkinut mikrogliasoluja jo 15 vuoden ajan.
”Kun aivoissa tapahtuu hermosolujen tuhoa, mikrogliat pyrkivät reagoimaan siihen. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta toiminta saattaa kääntyä haitalliseksi, koska mikrogliat tuottavat samalla tulehdusta ylläpitäviä aineita”, Airas kuvaa.
Mikrogliatutkimuksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa pystyttäisiin hillitsemään mikrogliasolujen aktiivisuutta lääkehoitojen avulla, pyrkimyksenä hidastaa tai pysäyttää hermosolujen rappeumaa.
Tähän liittyy myös Airaksen erityisalue, PET-kuvantaminen. Havaintoja mikrogliasolujen aktivoitumisesta on tehty jo vuosia, mutta asialla ovat olleet neurologit, jotka tutkivat aivoja mikroskoopin avulla. Henkilön, jonka aivoja tutkitaan, on täytynyt siis olla menehtynyt.
”Me olemme kehittäneet PET-kuvantamismenetelmää, jolla voimme mitata mikroglia-aktiivisuutta elävällä ihmisellä. Näin olemme pystyneet osoittamaan, että lisääntynyt mikroglia-aktiivisuus ennakoi MS-taudin tulevaa etenemistä. Mitä enemmän aktiivisuutta ilmenee, sitä todennäköisempää on, että tauti etenee ja potilaan toimintakyky heikkenee lähivuosien aikana”, Airas selventää.
Kuvantamisen avulla pystytään siis kertomaan, millainen on juuri kyseisen henkilön riski taudin etenemiselle. Tulevaisuudessa tämä auttaa myös kohdentamaan lääkityksiä entistä paremmin.
Oleellista lääkehoidon räätälöimiseksi tulevaisuudessa on myös saada tietoa sairastuneen MS-taudin syntymekanismista. Mekanismeja on kahdenlaisia.
”Ensinnäkin on syntymekanismi, joka johtaa plakkimuutoksiin aivoissa ja on vallalla taudin alkuvaiheessa. Tämä on taudin muoto, johon nykyiset MS-lääkkeet vaikuttavat. Näillä lääkkeillä pystytään estämään uudet plakkimuutokset useimmiten varsin hyvin”, kuvaa Airas.
”Toinen MS-taudin puoli on hermosolujen vaurioituminen, mikä johtaa tasaiseen taudin etenemiseen. Tässä on taustalla eri mekanismi, jonka yksi tekijä on juuri mikrogliasolut. Tähän mekanismiin ei ole toistaiseksi hoitoa, mutta kehitystyötä on paljon käynnissä.”
Voiko mikroglioiden toimintaan vaikuttaa itse?
MS-tautia sairastavaa tietenkin kiinnostaa, voisiko mikroglia-aktiivisuutta hillitä itse ja siten estää taudin etenemistä.
Airaksen mukaan nykyisin tiedetään jo se, että on erittäin hyödyllistä taudin hitaamman etenemisen kannalta, jos hoito aloitetaan varhaisessa vaiheessa ja tehokkailla lääkkeillä.
”Muuten taudin etenemisen estäminen on yleisten terveellisten elämäntapojen noudattamista. Tupakoinnin lopettaminen on erittäin tärkeää, sillä se voi ylläpitää elimistössä tulehdusreaktiota. Jos on ylipainoa, on laihduttaminen hyvä keino, samoin D-vitamiinin käyttö talvella”, Airas kertoo.
Artikkeli perustuu Neuroimmunologian professori Laura Airaksen esitykseen 11.10.2022 sekä haastatteluun 17.10.2022.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Voiko MS-taudin oireita helpottaa ruokavaliolla? Entä tarjoavatko nämä havainnot tulevaisuudessa myös hoitokeinoja?
Rentoutuminen on tärkeä tapa parantaa terveyttä. Rentoutunut mieli tukee myös yöunta.
Kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä?
Biogen-92273 I 01/2023