MS-tauti ja toimintakyvyn ylläpito

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Erityisesti MS-tautia sairastavan kannattaa kiinnittää huomiota elintapoihinsa, kuten riittävään lepoon, liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Elintavoilla on tärkeä rooli hyvän elämänlaadun säilyttämisessä ja tarvittaessa elintapojen muokkaamiseen on saatavilla erilaisten ammattilaisten apua ja tukea. 

Hyvä fyysinen kunto parantaa kokonaisvointia ja toisaalta liikunnan vähäisyys voi johtaa voinnin heikkenemiseen. Hyvä yleiskunto auttaa välttämään tulehdussairauksia sekä kohottaa elämänlaatua; se auttaa nukkumaan paremmin, nostaa kipukynnystä ja parantaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista. On hyvä muistaa, että yksi sairaus ei tee immuuniksi muille sairauksille. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan ehkäistä liikunnan avulla.

Heikentynyt kyky liikkua on yksi MS-taudin oireista, joka koskee kahta kolmasosaa kaikista MS-potilaista. Liikkumiseen liittyviä ongelmia saattaa esiintyä milloin tahansa sairauden aikana, ja ne voivat vaikuttaa monin tavoin päivittäiseen elämään.

Sairastumisen jälkeen omaehtoisen liikunnan aloittaminen tai jatkaminen on sairastuneelle tärkeää. Fysioterapia tai muu kuntoutus ei vähennä liikunnan tärkeyttä, sillä liikunta tukee myös kuntoutusta. Neurologinen sairaus ei estä liikkumista, mutta liikuntaharrastus tulee mukauttaa sairauden tuomiin rajoituksiin ja muutoksiin.

Neuroliiton liikuntapalveluista vastaava erikoissuunnittelija neuvoo tarvittaessa sopivan liikuntaharrastuksen ja -paikan löytämisessä. Neuvontapalvelut on tarkoitettu MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastaville sekä heidän läheisilleen. Neuvontaa, joka on asiakkaalle maksutonta, annetaan ensisijaisesti puhelimitse ja sähköpostitse. Joissain kunnissa on liikuntaneuvontapisteitä, joista saa tietoa mm. liikuntapaikoista, -ryhmistä, liikunnan apuvälineistä ja mahdollisista alennuksiin oikeuttavista korteista (esim. uimahalli- ja kuntosalikortit).

Terveelliset ruokatottumukset yhdessä liikunnan ja riittävän levon kanssa ovat osa toimintakykyä ylläpitävää elämäntapaa. Nykyisen käsityksen mukaan yleisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on suositeltavin myös MS-taudissa. Tällaisessa ruokavaliossa painottuvat kasvikset, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvätuotteet ja siinä on vain vähän lihatuotteita ja lisättyjä sokereita. MS-taudin yhteydessä voidaan myös puhua erityisesti tulehdusta ehkäisevästä ruokavaliosta, joka noudattaa yleisiä ravitsemussuosituksia, mutta pienillä lisähuomioilla. Runsas suolan käyttö, ylipaino, alkoholi sekä suuret kerta-annokset kovaa rasvaa tai sokeria lisäävät tulehdusta, jonka vuoksi niitä olisi hyvä välttää, kun taas kasvikset, marjat ja hedelmät auttavat hillitsemään tulehdusta.

Jokainen voi tehdä pieniä hyviä valintoja ruokakaupassa terveellisen ruokavalion puolesta. Kaupassa käydessä on hyvä kerätä tuotteita perinteisen lautasmallin pohjalta: puolet juureksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, runsaasti täysjyväviljatuotteita, hyviä maitotuotteita, noin neljäsosa kalaa ja lihaa ja vähän rasvoja. Myös eri tuoteryhmien sisällä kannattaa kiinnittää huomiota omiin valintoihin: viljatuotteista kannattaa valita mieluummin täysjyväisiä versioita kuten täysjyväleipää, ruisleipää ja puuroa, ja välttää valkoisia jauhoja kuten pullaa ja leivoksia. Liha- ja kalatuotteista kannattaa suosia kalaa ja siipikarjaa, ja välttää punaista lihaa ja rasvaisia lihatuotteita kuten makkaraa. Myös rasvaa valitessa tulee suosia pehmeitä kasvirasvoja kuten oliiviöljyä tai pehmeitä margariineja ja välttää kovia eläinperäisiä rasvoja kuten voita.

Raaka-ainevalintojen lisäksi tärkeää on myös kiinnittää huomiota sopiviin annoskokoihin ja ateriaväleihin. Jos ateriaväli kasvaa liian pitkäksi, kova nälkä voi johtaa liian suuriin annoskokoihin, joka puolestaan vaikuttaa vireystilan heikkenemiseen. Terveellisiä välipaloja onkin hyvä pitää jatkuvasti lähellä, jotta voi helposti saada tarvittavan lisäenergian pääaterioiden välissä.

Katso lyhyet animaatiot ja lue lisää ravinnosta MS ja ravinto-sivulta.

MS-taudin ennakoimaton ja etenevä luonne voivat vaikuttaa sairastuneen mielialaan ja sairauteen sopeutumiseen. MS-tautia sairastavan henkilön riski sairastua masennusoireisiin on suurempi kuin väestössä keskimäärin. Sairastuminen masennukseen vie voimia, aiheuttaa väsymystä ja vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn.

Masennusoireet tulisi tunnistaa ajoissa, ja niiden hoitamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tarvittaessa mielialan vaihteluista kannattaa puhua lääkärin tai MS-hoitajan kanssa. Myös psykologi on tärkeä keskustelutuki MS-tautia sairastavalle. Joskus noidankehästä pääseminen vaatii ulkopuolista apua. Monille on hyötyä myös vertaistuesta sekä harrastuksista, joiden avulla pysyy kiinni arjessa.

Yksi tavallinen MS-taudin oire on rasituksensietokyvyn alentuminen. Se voi ilmetä jo kauan ennen sairauden toteamista. MS-tautia sairastavan uupumus, eli fatiikki, on voimakkaampaa kuin unenpuutteen tai liikunnan aiheuttama väsymys. Ruumiillinen rasitus, stressi ja korkea lämpötila lisäävät uupumusta. Oireilua voi vähentää muun muassa riittävillä yöunilla, omasta fyysisestä kunnosta huolehtimisella, kehon viilentämisellä esimerkiksi viileällä suihkulla ja säännöllisellä ruokailurytmillä. Tarvittaessa MS-hoitaja voi antaa vinkkejä, kuinka uupumusta voi helpottaa.

Lue lisää levosta ja uupumuksen hallinnasta MS ja lepo-sivulta.

MS-tautiin liittyvä uupumus on läheisessä yhteydessä kognitiivisiin ongelmiin, joita sairaus voi aiheuttaa. Kognitiivisilla ongelmilla tarkoitetaan ongelmia ajattelutoiminnoissa, ongelmanratkaisussa, muistamisessa ja suunnittelussa. Uupumus ja kognitiiviset ongelmat ilmenevät usein samankaltaisina oireina: työssä on vaikeuksia jaksaa, asioita unohtelee ja keskittyminen on vaikeaa. Myös masennus vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, kestävyyteen ja aloitekykyyn. Uupumuksen, kognitiivisten ongelmien ja masennuksen välinen yhteys on selvä. Niin väsymys kuin masennuskin voivat johtaa kognitiivisiin ongelmiin. Kognitiiviset ongelmat ja masennus vievät puolestaan voimia ja johtavat väsymykseen. 

MS-tauti saattaa aiheuttaa erilaisia sosiaalisia ongelmia mm. työhön, harrastuksiin tai ihmissuhteisiin liittyen. Työelämä on tärkeää ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta ja mikäli MS-tauti vie liikaa energiaa tai vaikeuttaa muuten työssä jaksmista, on aika hakea apua ja tukea.

Toiminnanvajavuudet voivat aiheuttaa sosiaalisia haittoja kuten sairauspäiviä, lyhytaikaisia työstä poissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä. Työ on ihmiselle osa psyykkistä hyvinvointia, ja työstä poisjäännin myötä katoaa joukko tärkeitä vuorovaikutuksia ja ihmiskontakteja. Heikentynyttä työkykyä voidaan kohentaa parantamalla henkilön terveyttä ja toimintakykyä tai kehittämällä työtä, työympäristöä, työprosesseja ja toimintajärjestelmiä. Yleensä jo pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työpaikalla voidaan esimerkiksi kartoittaa, onko siellä jotain uupumista pahentavia tekijöitä kuten liian korkea sisälämpötila. Työn tekoa voi helpottaa myös riittävät tauot, mahdollisuus työajan joustoihin, ergonomiset työvälineet tai etätyöpäivät. 

Lue lisää työelämään liittyvistä kysymyksistä MS ja työelämä-sivulta.

Päätös ryhtyä käyttämään kävely- tai muita apuvälineitä voi tuntua vaikealta. Jos apuvälineisiin suhtautuu oikein, voi niistä olla suurta hyötyä, sillä niiden avulla voi pysyä liikkeellä ja helpottaa arkea huomattavasti. Kävelyapuvälineiden käyttöä ei kannata pitää tappiona eikä merkkinä siitä, että on antanut sairaudelle periksi. Niitä on sen sijaan hyvä ajatella työkaluina, joiden avulla voi maksimoida liikuntakykynsä, säästää voimiaan ja suoriutua paremmin.

Esimerkiksi rollaattori voi auttaa vähentämään energiankulutusta. Kävelykepin käyttö kotona aamuisin voi auttaa säästämään voimia siten, että jaksat nauttia hauskoista asioista, suoriutua töissä paremmin tai kävellä illemmalla ilman apuvälineitä.

Käytä apuvälinettä siten kuin omiin tarpeisiisi ja elämäntyyliisi sopii: esimerkiksi pahenemisvaiheen aikana, huonoina päivinä tai säästääksesi voimia johonkin erityisen tärkeään tilanteeseen.

Kävelyapuvälineet voivat liikuntakyvyn kohentamisen lisäksi toimia muille ihmisille merkkinä vaikkapa siitä, että niitä käyttävä tarvitsee istumapaikan bussissa tai että rappusten nousuun voi kulua tavallista kauemmin. Tärkeintä on kuitenkin päästä perille – tavalla ei ole niin paljon merkitystä. Mikäli tunnet tarvitsevasi apuvälineitä, kannattaa ottaa yhteyttä omaan MS-hoitajaan ja terveysaseman apuvälinevastaavaan. Neuroliitolta saa myös lisätietoa apuvälineisiin liittyen ja neuvoja erilaisiin sosiaaliturvaa, terveyspalveluita ja tukitoimia koskeviin kysymyksiin.

1. Anders Romberg, 2005. MS ja liikunta. 1. painos. Edita, Helsinki
2. Soinila S., Kaste M. Duodecim: Neurologia (e). Viitattu 8.4.2020.
3. Neuroliitto (2012). MS ja ravinto. 2. painos. Vammalan kirjapaino Oy

 Biogen-37452 | 4/2020