MS-tauti arjessa

MS-tauti ei välttämättä vaikuta ollenkaan asumiseen. Mikäli toimintakyvyn heikkeneminen estää suoriutumisen tavanomaisista elämäntoiminnoista, voi MS-tautia sairastava tarvita asuntoonsa muutostöitä. Tällaisia muutostöitä ovat esimerkiksi tukikaiteiden asentaminen, oviaukkojen leventäminen sekä keittiö- ja peseytymistilojen muutostyöt. Jos nämä muutostyöt on tehtävä sairauden aiheuttaman toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi, voi niihin hakea korvausta kotikunnalta vammaispalvelulain perusteella. Lisätietoa saa Neuroliitolta ja kunnan sosiaalitoimesta.

Mikäli MS-tautia sairastava tarvitsee apua kodinhoidossa, voi apu löytyä esimerkiksi henkilökohtaisesta avustajasta tai palkatusta siivoojasta, jonka palvelut kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

MS-tautiin sairastuminen ei tarkoita sitä, että elinpiiri pienenisi automaattisesti ja että harrastuksista tulisi luopua. MS-taudin edetessä voi toki tulla eteen tilanne, jossa entiset harrastukset eivät enää onnistu. Tällöin kannattaa etsiä uusia tapoja samojen harrastusten toteuttamiseen tai etsiä uusia, mielenkiintoiselta tuntuvia harrastuksia. Erilaisia ihmisiä tapaamalla ja uusia asioita opettelemalla elämään saa paljon mielenkiintoa ja positiivisuutta.

Mikäli haluaa laajentaa harrastusmahdollisuuksia, voi mennä mukaan Neuroliiton paikallisyhdistysten toimintaan tai kerhoihin. Lukuisat paikallisyhdistykset ja kerhot takaavat sen, että asiantuntemusta ja vertaistukea sekä erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja löytyy laajalta alueelta ympäri Suomea. Kaikissa yhdistyksissä on myös nimetty liikuntavastaava ja osassa yhdistyksiä on erikseen järjestettyä toimintaa nuorille sekä nimetty joko nuorisovastaava tai nuorten yhteyshenkilö.

Myös kunnissa saatetaan järjestää neurologisia sairauksia sairastaville soveltuvia ryhmäliikuntatunteja. Suosittuja lajeja ovat esimerkiksi jooga, pilates, vesiliikunta ja sisäcurling. MS-tautia sairastava voi tietenkin käydä myös liikuntakeskuksien ryhmäliikuntatunneilla. Voi kuitenkin olla, ettei ryhmäliikuntaohjaaja tiedä mitään MS-taudista. Tällaisissa tilanteissa voi olla hyvä kertoa MS-taudin vaikutuksista ohjaajalle, jolloin hän osaa paremmin myös antaa vinkkejä.

Matkustelua ei tarvitse lopettaa MS-taudin vuoksi. Ennen matkalle lähtöä on hyvä kuitenkin tarkastaa, onko Suomella hoitosopimus kohdemaan kanssa. Jos sellaista ei ole, kannattaa ottaa matkavakuutus. Lisäksi kannattaa hankkia eurooppalainen sairaanhoitokortti, jos matkustat EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Lääkkeiden lisäksi ulkomaan matkoille kannattaa ottaa mukaan kopiot lääkemääräyksistä ja selvittää esimerkiksi lentoyhtiöltä heidän ohjeistuksensa lääkkeiden kuljettamiseen liittyen.

Lämpimiin maihin matkaa suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä, että jotkut MS-tautia sairastavat ovat herkkiä lämmölle. Lämmön vaikutuksesta fyysinen jaksamiskyky voi heikentyä. Lisäksi matkustettaessa on huolehdittava rokotesuojasta sekä kotimaassa että ulkomailla, koska infektiot lisäävät pahenemisvaiheen riskiä. Kotimaan kausi-influessarokotuksia suositellaan otettavaksi. MS-tautia sairastava voi tarvittaessa käyttää myös malarian estoon tarkoitettuja lääkkeitä.

• Suunnittele lento- ja junamatkat hyvin etukäteen ja varaa vaihtoihin riittävästi aikaa.
• Selvitä olosuhteet matkakohteessa ja hotellissa ennen lähtöä. Huomionarvioisia asioita ovat esimerkiksi hissit, portaat, rullaportaat ja kulkemista helpottavat luiskat.
• Kävelyapuvälineet ovat oiva tapa mahdollistaa liikkuminen ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen, esimerkiksi ravintolaillallinen tai ostoksille meno.
• Vaikka jalkojen toiminta heikkenisikin, automaattivaihteinen auto voi olla hyvä vaihtoehto liikkumiseen.

Neuroliitto (2020) MS-tauti - käsikirja vastasairastuneelle. 7. painos. Newprint Oy.

Biogen-37447 | 12/2022