MS-taudin kokonaisvaltainen hoito

Lääkehoidosta saatava hyöty on parhaimmillaan, kun hoito toteutuu säännöllisesti ja ohjeiden mukaan. Pitkäaikaissairauksien hoidossa hoitoon sitoutumisen haasteet ovat kuitenkin yleisiä (Lahdenperä ym., 2020). MS-taudin hoidossa varhain aloitettu säännöllinen hoito on tärkeää taudin etenemisen hillitsemiseksi. Lääkehoidon valinta MS-tautia sairastavan yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaisesti onkin oleellisessa osassa hoitoon sitoutumisen onnistumisessa (Remington ym., 2013).

Lue lisää hoitoon sitoutumisesta:

https://www.ms-nyt.fi/fi_FI/home/hoito/hoitoon-sitoutuminen.html

MS-taudin kokonaisvaltainen hoito muodostuu sopivan lääkehoidon löytämisen lisäksi monesta muusta tekijästä. Elämäntavoilla, kuten ruokavaliolla ja liikunnalla, on myös merkitystä MS-taudin hallinnassa (Kuva 1).

Tutkimustietoa suoliston terveyden merkityksestä koko kehon ja erityisesti aivojen terveyteen kertyy jatkuvasti lisää (Chu ym., 2018; Pröbstel ja Baranzini, 2018). Suoliston terveydestä voikin pitää huolta tasapainoisella, kasvispainotteisella ja kuitupitoisella ruokavaliolla (Fitzgerald ym., 2018). Myös suolan ja sokerin määrää ruokavaliossa on hyvä tarkkailla. Tasapainoinen ruokavalio on tärkeä myös painonhallinnassa: ylipainon tiedetään olevan yhteydessä MS-taudin vaikeampaan taudinkulkuun ja korkeampaan tulehdusaktiivisuuteen. (Guerrero-Garcia ym., 2016; Stampanoni Bassi ym., 2019).

Lue lisää suoliston ja aivojen yhteydestä:

https://www.ms-nyt.fi/fi_FI/home/ajankohtaista/ms-tauti-nakyy-suoliston-mikrobiomissa.html

Lue lisää ravinnon merkityksestä MS-taudissa:

https://www.ms-nyt.fi/fi_FI/home/hyvinvointi/ms-ja-ravinto.html

Säännöllinen liikkuminen on tärkeää, sillä liikuntaa harrastavilla MS-taudin pahenemisvaiheiden riski on matalampi. Harjoittelu parantaa lihasvoimaa ja liikkuvuutta, ja liikunnalla voi olla positiivinen vaikutus myös uupumis- ja masennusoireiden vähentämisessä. (Giesser, 2015) Kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistäminen on hyödyllistä kävelyn edistämiseksi (Pearson ym., 2015; Baird ym., 2018), ja kovatehoinenkin liikunta on useimmiten suotuisaa (Campbell ym., 2018). Paras liikuntamuoto onkin se, jota itse mieluiten säännöllisesti harrastaa.

Liikunnan ohella myös lihashuolto on tärkeää. Tuki-ja liikuntaelinten ongelmat ovat tavallisia MS-taudin yhteydessä. Erityisesti lihaskalvon eli myofaskiaaliset ongelmat voivat aiheuttaa kipu- ja heijasteoireita, jotka tyypillisesti helpottavat kehon lämmetessä liikkumisen myötä (Partanen ym., 2010). Kipu haittaa liikkumista ja lihasten kuntoutusta, ja kivun hoito onkin tärkeää aktiivisen elämäntyylin mahdollistamiseksi.

Lue lisää liikunnan hyödyistä:

https://www.ms-nyt.fi/fi_FI/home/hyvinvointi/ms-ja-liikunta.html

Uni on tärkeää kehon ja aivojen palautumiselle. Syvän unen aikana aktivoituu aivojen oma puhdistusjärjestelmä eli glianestekierto. Syvän unen määrään onkin hyvä kiinnittää huomiota. Univaikeudet, kuten levottomat jalat ja uniapnea, ovat yleisiä MS-tautia sairastavien keskuudessa (Kołtuniuk ym., 2022). Ohjeita univaikeuksien itsehoitoon on saatavilla muun muassa Neuroliiton sivuilta (neuroliitto.fi). Unen lisäksi lepo voi auttaa uupumisoireiden hallinnassa, ja se kuuluukin myös MS-taudin pahenemisvaihdeiden hoitoon.

Lue lisää levon tärkeydestä:

https://www.ms-nyt.fi/fi_FI/home/hyvinvointi/ms-ja-lepo.html

• Baird JF, Sandroff BM, Motl RW. Therapies for mobility disability in persons with multiple sclerosis. Expert Rev Neurother. 2018 Jun;18(6):493-502. doi: 10.1080/14737175.2018.1478289.
• Campbell E, Coulter EH, Paul L. High intensity interval training for people with multiple sclerosis: A systematic review. Mult Scler Relat Disord. 2018 Aug;24:55-63. doi: 10.1016/j.msard.2018.06.005. Epub 2018 Jun 13.
• Chu F, Shi M, Lang Y, Shen D, Jin T, Zhu J, Cui L. Gut Microbiota in Multiple Sclerosis and Experimental Autoimmune Encephalomyelitis: Current Applications and Future Perspectives. Mediators Inflamm. 2018 Apr 2;2018:8168717. doi: 10.1155/2018/8168717
• Fitzgerald KC, Tyry T, Salter A, Cofield SS, Cutter G, Fox R, Marrie RA. Diet quality is associated with disability and symptom severity in multiple sclerosis. Neurology. 2018 Jan 2;90(1):e1-e11. doi: 10.1212/WNL.0000000000004768
• Guerrero-García JJ, Carrera-Quintanar L, López-Roa RI, Márquez-Aguirre AL, Rojas-Mayorquín AE, Ortuño-Sahagún D. Multiple Sclerosis and Obesity: Possible Roles of Adipokines. Mediators Inflamm. 2016;2016:4036232. doi: 10.1155/2016/4036232
• Giesser BS. Exercise in the management of persons with multiple sclerosis. Ther Adv Neurol Disord. 2015 May;8(3):123-30. doi: 10.1177/1756285615576663
• Kołtuniuk A, Kazimierska-Zając M, Pogłódek D, Chojdak-Łukasiewicz J. Sleep Disturbances, Degree of Disability and the Quality of Life in Multiple Sclerosis Patients. Int J Environ Res Public Health. 2022 Mar 10;19(6):3271. doi: 10.3390/ijerph19063271
• Lahdenperä S, Soilu-Hänninen M, Kuusisto HM, Atula S, Junnila J, Berglund A. Medication adherence/persistence among patients with active multiple sclerosis in Finland. Acta Neurol Scand. 2020 Dec;142(6):605-612. doi: 10.1111/ane.13301
• Remington G, Rodriguez Y, Logan D, Williamson C, Treadaway K. Facilitating medication adherence in patients with multiple sclerosis. Int J MS Care. 2013 Spring;15(1):36-45. doi: 10.7224/1537-2073.2011-038
• Partanen J, Ojala T, Arokoski JP. Myofaskiaalinen kipuoireyhtymä--lihasjuostekipu [Myofascial pain syndrome--fascial muscle pain]. Duodecim. 2010;126(16):1921-9. Finnish. PMID: 20957792.
• Pearson M, Dieberg G, Smart N. Exercise as a therapy for improvement of walking ability in adults with multiple sclerosis: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil. 2015 Jul;96(7):1339-1348.e7. doi: 10.1016/j.apmr.2015.02.011. Epub 2015 Feb 21. PMID: 25712347.
• Pröbstel AK, Baranzini SE. The Role of the Gut Microbiome in Multiple Sclerosis Risk and Progression: Towards Characterization of the "MS Microbiome". Neurotherapeutics. 2018 Jan;15(1):126-134. doi: 10.1007/s13311-017-0587-y
• Stampanoni Bassi M, Iezzi E, Buttari F, Gilio L, Simonelli I, Carbone F, Micillo T, De Rosa V, Sica F, Furlan R, Finardi A, Fantozzi R, Storto M, Bellantonio P, Pirollo P, Di Lemme S, Musella A, Mandolesi G, Centonze D, Matarese G. Obesity worsens central inflammation and disability in multiple sclerosis. Mult Scler. 2020 Sep;26(10):1237-1246. doi: 10.1177/1352458519853473

 Biogen-37452 | 6/2022