MS-tauti ja tupakointi

Tupakointi on jo vuosia tiedetty MS-taudin itsenäiseksi riskitekijäksi. Se lisää sairauden ilmaantumistodennäköisyyden liki kaksinkertaiseksi. Taustalla olevat syyt eivät ole tarkkaan tiedossa, mutta yhtenä mahdollisuutena on pidetty tupakoinnin aiheuttamaa tulehdussolujen aktivaatiota. On myös osoitettu, että valkosolujen pinnalla tulehdusvasteita ohjaavien HLA-valkuaisten tietty geneettisesti määrätty alamuoto korostaa tupakoinnin riskivaikutusta.

Ruotsalaistutkijat ovat todenneet, että MS-taudin riski lisääntyy suorassa suhteessa sekä tupakointivuosiin että poltettujen savukkeiden määrään. Liki 8000 potilaan aineistosta kerätyt tiedot viittasivat myös siihen, että tupakoinnin aloitusiällä ei ollut merkitystä MS-taudin ilmaantumiseen. Tupakoinnin lopettaminen puolestaan hävitti lisääntyneen riskin asteittain kymmenen vuoden kuluessa.^1,3

Tupakoinnin vaikutusta MS-taudin kulkuun on tutkittu useissa eri asetelmissa viime vuosina. Tutkimustulokset eivät kaikilta osin ole olleet aivan yhdenmukaisia, mutta havainnot tupakoinnin haitallisista vaikutuksista dominoivat löydöksiä. Ruotsalaisesta potilasrekisteristä tehty analyysi on yksi vakuuttavimmista tässä suhteessa.

Tutkimusaineistossa oli mukana 728 tupakoivaa MS-potilasta sekä 1012 MS-tautia sairastavaa, jotka eivät polttaneet. Tupakoivista potilaista 332 olivat jatkaneet tupakointia diagnoosin jälkeen vähintään yhden päivittäisen savukkeen verran, 278 tupakoi satunnaisesti ja 118 lopetti täysin. Satunnaisesti tupakoivat päätettiin poistaa lopullisesta analyysistä.

Tutkijat havaitsivat, että tupakoinnin lopettaneilla sairaus eteni selvästi hitaammin. Heillä sairaus näet siirtyi toissijaisesti etenevään vaiheeseen keskimäärin 56 ikävuoden tienoilla, kun taas tupakointia jatkaneilla tämä tapahtui jo 48 ikävuoden tienoilla.

Kun tutkijat vertasivat tupakoinnin diagnoosin jälkeen lopettaneita niihin, jotka eivät tupakoineet sairastuessaan, he eivät todenneet mitään merkitsevää eroa sairauden myöhemmässä kulussa. Tutkijat arvioivatkin, että diagnoosia edeltävä tupakointi vaikuttaa lähinnä vain sairastumisriskiin, ei sairauden myöhempään ennusteeseen.^{2, 3}

Tupakoinnin vaikutuksia aivojen magneettikuvauslöydöksiin on myös tutkittu. Muutama vuosi sitten amerikkalaistutkijat julkaisivat työn, jossa kohteena oli 368 potilaan poliklinikka-aineisto. Tupakoimattomilla (240 potilasta) sekä aivojen plakkikuorma että aivokudoksen kato olivat tilastollisesti merkittävästi vähäisempiä kuin tupakoivilla tai edes joskus aktiivisesti polttaneilla (128 potilasta) verrokeilla.³ Lisäksi on saatu viitteitä siitä, että jo sairauden varhaisvaiheessa tupakointi voi vaikuttaa aivojen magneettikuvausmuutosten etenemiseen.⁴

Tupakointi näyttää liittyvän myös MS-potilaiden kokemiin elämänlaadullisiin ongelmiin. Pohjois-Amerikassa tehty ja alkuvuodesta 2017 julkaistu tutkimus näet osoitti, että sairauden aiheuttaman haitan ohella tupakoivat potilaat kokivat yleisen elämänlaatunsa heikommaksi kuin tupakoimattomat verrokit. Tämä löydös on osin odotettu, koska myös muissa väestötason tutkimuksissa, jotka on tehty tupakoitsijoilla ilman sairausryhmälähtöistä tarkastelua, on havaittu samansuuntaisia löydöksiä.⁵    

Yhteenvetona voidaan todeta, että tupakoinnin yhteys sekä MS-taudin ilmaantumiseen että negatiivinen vaikutus sairauden kulkuun on varsin hyvin dokumentoitu. Tupakoinnin lopettaminen MS-diagnoosin jälkeen kannattaa siis jo neurologisen ennusteen vuoksi puhumattakaan muista tunnetuista terveysvaikutuksista. Siihen tulisikin aktiivisesti pyrkiä osana kokonaisvaltaista hoitoa.³

Kirjoittanut LL, neurologian erikoislääkäri Juha Multanen

1. Hedström AK et al: Smoking and multiple sclerosis susceptibility. Eur J Epidemiol. 2013 Nov;28(11):867-74.
2. Ramanujam R et al: Effect of Smoking Cessation on Multiple Sclerosis Prognosis. JAMA Neurol. 2015 Sep 8:1-7. [Epub ahead of print]
3. R Zivadinov et al: Smoking is associated with increased lesion volumes and brain atrophy in multiple sclerosis. Neurology. 2009 Aug 18;73(7):504-10.
4. Durhan G et al: Assessment of the effect of cigarette smoking on regional brain volumes and lesion load in patients with clinically isolated syndrome. Int J Neurosci. 2016 Sep;126(9):805-811.
5. Briggs FB et al: Smokers with MS have greater decrements in quality of life and disability than non-smokers. Mult Scler. 2017 Jan 1:1352458516685169.

Biogen-37447 | 4/2020