MS-tauti ja mielen hyvinvointi

Kehon ja mielen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Valoisa mieli ei välttämättä aina edes tunnista kipua. Toisaalta mieli saattaa reagoida hyvinkin herkästi kehollisiin tuntemuksiin – ja toisin päin.

Oman mielen eli itsetuntemuksen, asenteen ja mielenrauhan treenaaminen kannattaa yhtä lailla kuin fyysisen kunnon harjoittaminenkin. Maailmanlaajuisesti tunnetun Voima-kirjan kirjoittaja Rhonda Byrne uskoo, että positiivisten ajatusten ja tunteiden avulla ihminen voi muuttaa koko elämänsä. Kaikki ihmiset, tilanteet ja tapahtumat, joihin elämän aikana törmää, riippuvat siitä, millaisia ajatuksia ja tuntemuksia henkilö itse tuottaa. Mikään ei tapahdu itsestään, uskoo Byrne.

Vaikka oma näkemys poikkeaisikin esimerkiksi Rhonda Byrnen tavasta jäsentää maailmaa, mielenhallintaa ja itsetuntemusta käsittelevään kirjallisuuteen tutustuminen on itse kullekin opettavaista. Itsensä kanssa sinut oleva ihminen hyväksyy sen, että hän ei ole koskaan täysin valmis. Mielen hyvinvoinnin edistämiseksi onkin hyödyllistä ravistella välillä myös omia asenteita ja tapoja.

Mikäli itsensä tuntee pitkään alakuloiseksi, eivätkä asiat lähde ratkeamaan omin avuin, voi olla paikallaan hankkia keskusteluapua esimerkiksi psykologilta. Monesti ammattilaisen kanssa puhuminen auttaa aukaisemaan solmuja ja pääsemään eteenpäin elämässä, sekä näkemään elämässä ikävien asioiden sijaan mahdollisuuksia. Mieltä vaivaavat asiat on myös hyvä ottaa puheeksi hoitohenkilökunnan kanssa

Alla tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista - itsetunnosta, asenteesta ja yhteisöllisyydestä.

Hyvä itsetunto näkyy kyvyssämme päästä vaikeuksien yli ja ottaa niistä oppia. Hyvään itsetuntoon kuuluu myös kyky suhtautua itseensä lempeästi myös vaikeuksien keskellä sekä kyky ottaa kehut ja kohteliaisuudet vastaan. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei pelkää sanoa myöskään ei. Kaikkea ei tarvitse haluta eikä jaksaa.

Itsetuntoa kannattaa vaalia niin erilaisissa yhteisöissä ja sosiaalisissa tilanteissa pärjätäkseen kuin siksikin, että ihminen, joka on tyytyväinen itseensä, harvemmin kadehtii toisia. Itseä kannattaa myös kannustaa ja kehua siinä missä toisia ihmisiäkin. Kiitos itselle on paikallaan esimerkiksi aina, kun on onnistunut kääntämään itseä koskevan negatiivisen mielikuvan positiiviseksi samoin kuin silloin, kun huomaa vertaavansa itseään vain itseensä. Rohkaiseva sisäinen puhe tukee tervettä itsetuntoa.

Kirjoitettu teksti vaikuttaa ajatteluun usein voimakkaammin kuin pelkästään mielessä pyöritelty mantra. Kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen taitaa olla nykyisin jo jopa trendi. Vain itselle tarkoitettuun muistikirjaan kannattaa listata yleisten huomioiden lisäksi myös ne asiat, joista kirjoittaja on päivän mittaan ollut ylpeä itsessään. Itsetuntoa voi siis pyrkiä parantamaan tietoisesti.

Mieli toimii parhaiten, kun ajatukset ovat hetkessä eivätkä menneet eivätkä tulevat huolenaiheet nakerra henkistä kapasiteettia.

On fakta, etteivät ihmiset pysty muuttamaan jo tapahtuneita asioita. On kuitenkin mahdollista valita, mitä ajattelee tapahtuneesta ja kuinka suhtautuu siihen. Myös uudenlaiset toimintamallit ja selviytymistavat voivat tulla mieleen myönteisen ajattelun siivellä. Keskittyminen hetkeen on ensimmäinen askel kohti mielen hallintaa.

Arjessa vastaan tulee paljon tilanteita, joihin voi valita suhtautumistavan. On jokaisen omissa käsissä, kokeeko jonkun tilanteen mahdolliseksi vai mahdottomaksi, positiiviseksi tai negatiiviseksi. Niinpä usein myös sanotaan, että asenne ratkaisee. Rakastava ja huolehtiva asenne itseä kohtaan tarkoittaa siis myös vastuullisuutta.

Erilaiset traditiot, auttamisen halu, vanhuksista huolehtiminen ja erityisesti tietoisuus siitä, että kuuluu johonkin ryhmään, kasvattavat ihmisten sosiaalista pääomaa. Sanotaan, että yksilö voi niin hyvin, kuin se yhteisö, johon yksilö kuuluu. Ihminen on sosiaalinen olento, joka tarvitsee myös kyvyn luoda ystävyyssuhteita.

Yhteisöllisyyden voima korostuu usein erilaisissa muutos- ja murrostilanteissa. Lähi- ja ystäväpiirin tuki voi merkitä monille jopa enemmän kuin ammattiapu. Vertaistuki taas on monille ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi sairausdiagnoosin yhteydessä.

Myös hakeutuminen esimerkiksi Neuroliiton sopeutumisvalmennuskurssille sairauden alkumetreillä voi olla kannattavaa, sillä kontakti muihin MS-tautia sairastaviin voi helpottaa uuden elämäntilanteen hyväksymisessä.

Suomen Neuroliitolla on laaja paikallisverkosto. Jäsenyhdistyksillä on myös vertaistukijoiksi nimettyjä henkilöitä. He sairastavat itsekin joko MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta tai ovat sairastavien omaisia. Vertaistukijan kanssa voi keskustella puhelimitse luottamuksellisesti ja tarvittaessa myös anonyymisti. Neuroliiton nettisivuilta löytyy yhteystiedot eri puolilla maata asuville vertaistukijoille. Kenelle tahansa heistä voi soittaa omasta asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Rhonda Byrne, 2011. Voima. 1. painos. 272 s. WSOY, Suomi

Biogen-37449 | 12/2020