MS-taudin hoitoon sitoutuminen

Joskus MS-tauti diagnoosin saaminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Sen vuoksi lääkehoidon tarpeellisuus ei ole välttämättä päällimmäisenä mielessä. Taudinkulkuun vaikuttava lääkehoito tulisi kuitenkin aloittaa mahdollisimman varhain diagnoosin jälkeen. Taudin alkuvaiheessa voidaan nykyisillä lääkehoidoilla vaikuttaa sairauden etenemiseen kaikkein tehokkaimmin ja mahdollisesti hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä.

Säännöllisen lääkehoidon aloittaminen voi ylipäätään tuntua ajatuksena ikävältä. Tärkeää on, että jokaisen MS-tautia sairastavan elämäntilanne ja tarpeet otetaan yksilöllisesti huomioon hoidon suunnittelussa.

Aaltomaisessa MS-taudissa voi myös olla aikoja, jolloin oireet ovat hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollenkaan. Tällöin voi tulla mieleen, onko lääkkeen ottaminen tarpeellista, kun sille ei tunnu olevan syytä. MS-tauti ei kuitenkaan poistu elimistöstä, vaikka oireita ei jatkuvasti olisikaan. Säännöllistä lääkehoitoa on tärkeä jatkaa, koska sen avulla pyritään vähentämään keskushermoston tulehdusta.

Suomessa monella alueella järjestetään ensitietopäiviä, joille kannattaa mennä mukaan kuulemaan lisätietoa sairaudesta sekä tapaamaan muita MS-diagnoosin saaneita. Samassa tilanteessa olevien kanssa keskustelu auttaa usein hyväksymään omankin tilanteen paremmin.

Lääkehoitoa aloitettaessa potilas käy useimmiten vielä MS-hoitajan vastaanotolla tarkkaan läpi omaan lääkitykseensä liittyvät asiat: mikä lääkevalmiste on kyseessä, miksi sitä käytetään ja mitä haittavaikutuksia lääkkeen käytöstä voi esiintyä. MS-hoitaja voi olla potilaaseen yhteydessä myös esimerkiksi laboratoriotulosten läpikäyntiin liittyen. Samalla hoitaja kyselee vointia ja kuulostelee tilannetta myös lääkehoidon osalta. Yhteydenpidon tavat määritellään usein sen mukaan, mitä MS-tautia sairastava itse toivoo; haluaako hän puhelun vai kirjeen kotiin.

Tärkeää on, että MS-diagnoosin saaneella on hyvin selvillä oma hoitokontakti eli paikka, johon olla yhteydessä, jos sairaudesta ja sen hoidosta tulee kysyttävää. Omalle hoitajalle voi soittaa, jos esimerkiksi lääkityksen aloittaminen mietityttää.

MS-hoitaja tukee myös elämäntapojen kanssa. Hoitaja keskustelee muun muassa monipuolisen ruokavalion, D-vitamiinilisän ja levon merkityksestä. Yleiskunnon ja lihaskunnon ylläpitäminen ovat myös tärkeitä, joten MS-tautia sairastavan kannattaa jatkaa liikuntaa oman jaksamisensa mukaan. Liikunta vaikuttaa lisäksi positiivisesti mielialaan.

Kenenkään ei pidä jäädä yksin sairautensa kanssa. Siksi MS-hoitaja varmistaa, että MS-diagnoosin saaneella on riittävästi vertaistukea. Hoitaja voi kysyä, onko olemassa ketään, kenen kanssa voi keskustella sairaudesta. Jollekin perheen ja muiden läheisten tuki on tärkeää, mutta joskus MS-tautia sairastava ei halua kertoa taudistaan ystäville. Silloin vertaistukiryhmät voivat olla hyvä vaihtoehto.

Tekstiä varten on haastateltu MS-hoitaja Kiira Keurulaista.

 Biogen-37452 | 4/2020