Liikunta on tärkeä osa hyvinvoinnin ylläpitoa. Nykyisin Neuroyhdistyksissä on usein liikuntavastaava, joka huolehtii yhdistyksen ja alueella toimivien liikuntatahojen välisestä yhteistyöstä.
Liikunnalla voidaan pyrkiä edistämään ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä parantamaan toimintakykyä. Ohjeet, joiden mukaan MS-tautia sairastavien kannattaa välttää kuntoilua ja rajoittaa arkiliikuntaa, ovat vanhentuneita.
Liikunta on tärkeä osa hyvinvoinnin ylläpitoa. Nykyisin Neuroyhdistyksissä on usein liikuntavastaava, joka huolehtii yhdistyksen ja alueella toimivien liikuntatahojen välisestä yhteistyöstä.
Liikunta on tärkeä osa hyvinvoinnin ylläpitoa ja säännöllisen liikunnan myönteisiä vaikutuksia ovat mm.:
Vaikka liikunnalla ei voidakaan parantaa itse sairautta, voi sillä vaikuttaa toimintakykynsä säilymiseen hyvänä mahdollisimman pitkään. Kun liikunnan merkitystä perustellaan, sen fyysiset vaikutukset korostuvat helposti. Silti ei sovi unohtaa liikunnan merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Liikunta voi irrottaa ajatukset arjesta, tarjota elämyksiä, suoda onnistumisen tunteita, rentouttaa ja olla joillekin jopa väylä selviytymiselle.
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat myönteisesti terveyskuntoon ja näiden puute kielteisesti. Terveyskunto-käsite kattaa ne fyysisen kunnon ulottuvuudet, joilla on yhteys terveyteen ja toimintakykyyn. Terveyskunnon osa-alueita ovat: kestävyyskunto, tuki- ja liikuntaelimistön kunto, motorinen kunto ja kehon koostumus.
Poimi hyödylliset vinkit stressittömään ja mukavaan liikkumiseen tästä animaatiosta.
Liikunta ei aiheuta merkittävää haittaa MS-taudin oireita ajatellen. Oireet saattavat lisääntyä tilapäisesti, mutta se ei ole vaarallista. Yleensä tilanne palautuu ennalleen nopeasti liikunnan lopettamisen jälkeen. On olemassa joukko oireita, joihin liikunnalla voidaan vaikuttaa, mutta liikunta ei tehoa kaikkiin oireisiin. Oireita, joihin voi vaikuttaa ovat mm. fatiikki, lihasheikkous, spastisuus, tasapainovaikeudet, hengitystoiminnan häiriöt, virtsarakon ja suoliston toiminnan häiriöt ja masennus.
Säännöllinen, kevyt ja kohtalaisesti kuormittava liikunta suojaa myös infektioilta. Infektiot pahentavat MS-oireistoa ja piilevä virus- tai bakteeritulehdus voi olla pahenemisvaiheen laukaiseva tekijä. Säännöllinen liikunta yhdessä hygieniasta huolehtimisen sekä monipuolisen ravinnon kanssa on infektioiden ehkäisemisen peruspilareita.
Riittävän tehokkaaseen liikuntaan liittyy mm. kehon lämmönnousua, joka saattaa aiheuttaa MS-oireita. Vaikka tämä vaikuttaa hyvältä syyltä välttää liikuntaa, kannattaa pitää mielessä, että hyvä fyysinen kunto ylläpitää hyvää lämmönsietokykyä. Keinoja lämmön haittojen ehkäisemiseksi ovat mm. riittävä nesteytys ennen liikuntaa ja sen aikana, kylmä suihku ennen liikuntaa, liikkuminen viileään aikaan päivästä, ilmastoitu liikuntatila ja jaksottainen harjoittelu esim. harjoitusten jakaminen useaan erään päivässä.
MS-tautia sairastavien, kuten muidenkin liikkujien, tulee kuunnella kehoaan sen suhteen, mitä liikuntaa heidän kannattaa harrastaa. Kehoa kuunteleva harjoittelu on paljon hyödyllisempää kuin ylitreenaaminen. Jokaisen kannattaa opetella tunnistamaan milloin keho tarvitsee lepoa ja taukoja rasitukselta. Pahenemisvaihe on aina liikunnan suhteen erityistilanne. Liikunnan harrastaminen keskeytyy tai on keskeytettävä tilapäisesti ja pahenemisvaiheesta toivuttua on liikunta aloitettava aina rauhallisesti. Hoitavan lääkärin kanssa kannattaa keskustella liikunnan aloittamisesta varsinkin rajun pahenemisvaiheen jälkeen.
Liikuntaa harrastavan kannattaa kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon ja riittävään nesteytykseen. Monet vähentävät juomista herkästi virtsarakon toiminnallisuushäiriöiden vuoksi, mikä saattaa lisätä virtsarakon tulehdusvaaraa. Tulehdusten estämiseksi kannattaa nauttia nestettä ainakin kaksi litraa vuorokaudessa; päivällä enemmän ja illalla vähemmän.
Mikäli liikuntamotivaatio on kadoksissa, voi seuraavista kymmenestä motivaattorista olla hyötyä:
Nykyisin myös Neuroyhdistyksissä on liikuntavastaava, joka huolehtii yhdistyksen ja alueella toimivien liikuntatahojen välisestä yhteistyöstä. Neuroyhdistysten kerhoihin ja liikuntaryhmiin kannattaa tutustua ja osallistua. Halutessaan voi myös tutustua erilaisiin liikunnan apuvälineisiin. Esimerkiksi pyöräilyä voi olla mahdollista jatkaa tasapainohäiriöistä huolimatta nojapyörän avulla ja jopa varjoliitoa voi harrastaa liikuntarajoitteesta huolimatta erityisen varjoliitokärryn avulla.
Anders Romberg, 2005. MS ja liikunta. 1. painos. 151 s. Edita, Helsinki.
MS-taudista kertominen on jokaisen oma päätös. Se voi kuitenkin helpottaa elämää sairauden kanssa.
MS-taudin diagnosointiin ei ole vain yhtä tutkimusta, vaan se on johtopäätös aiemmista tutkimuksista ja oireista.
Hoitoon sitoutuminen tarkoittaa, että noudatat ohjeita, jotka olet saanut hoitohenkilöstöltä.
Biogen-37449 | 12/2020